Vappu Pimiä avautuu kummivanhemmistaan: ”Olen saanut heiltä pyyteetöntä rakkautta ja kannustusta”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Vappu Pimiä tekee välillä uunissakin kauraryyneistä puuroa, jonka resepti on Hilkalta peräisin. Hilkka on antanut hänelle myös Rutalahden myllyltä tuotettuja ryynejä.
Vappu Pimiä tekee välillä uunissakin kauraryyneistä puuroa, jonka resepti on Hilkalta peräisin. Hilkka on antanut hänelle myös Rutalahden myllyltä tuotettuja ryynejä. © Pekka Nieminen / Otavamedia
Vappu Pimiä oppi kummiensa avulla, miten ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti. Kummitäti loi pohjaa myös Vapun tapaan uskoa.

Tyttö kertoi haluavansa karata kotoa. Hän kuulosti tosi vihaiselta ja katkeralta. Tuolloin murrosikäinen Vappu Pimiä järkyttyi.

”Olin kasvanut tavallisessa, keskiluokkaisessa duunariperheessä. Mielessäni ei ollut ikinä edes vilahtanut halu lähteä pois kotoa, koska siihen ei ollut mitään aihetta.”

Tytön vanhemmilla oli päihdeongelmia. Oli ehkä muitakin syitä, miksi he asuivat Sippolan koulukodin perheasunnossa.

Mutta miksi Vappu oli koulukodissa?

Vapun kummivanhemmat Hilkka ja Tapio Mäkinen toimivat Sippolan koulukodin ohjaajina, ja hän vietti usein lomiaan heidän luonaan. Vappua ei koskaan estelty viettämästä aikaa laitoksen asukkaiden kanssa. Päinvastoin.

”Kummini näyttivät esimerkillään, miten muita ihmisiä kohdellaan oikein ja tasavertaisesti.”

Hilkka, 82, jota Vappu kutsuu Hiliksi, on jättänyt muitakin pysyviä jälkiä Vapun elämään.

Varavanhemmat

Vapun isä Markku Pimiä kasvoi vähävaraisessa perheessä. Isä oli kuuro ja äiti kuulovammainen.

”Kuulovammaisten sosiaalinen asema yhteiskunnassa on edelleen heikko, mutta se oli sitä varsinkin lähes 60 vuotta sitten”, Vappu toteaa.

Niukan toimeentulon ja villin, kolttosiin taipuvaisen luonteensa vuoksi Markku joutui Sippolan koulukotiin 12-vuotiaana. Hän kiintyi ohjaajina toimineisiin Hilkka ja Tapio Mäkiseen. Tunne oli molemminpuolinen.

”Hilistä ja Tapsasta tuli isän varavanhemmat.”

Kiinteä yhteys säilyi senkin jälkeen, kun Markku 15-vuotiaana pääsi töihin rahtilaivalle. Aina päästessään lomalle maihin hän suuntasi varavanhempiensa luokse Sippolaan.

Kolmen vuoden merielämän jälkeen Markku pääsi harjoittelemaan ravintolaan ja sen jälkeen opiskelemaan kokiksi. Tavattuaan tulevan vaimonsa, Vapun Raili-äidin, hän vei tämän näytille ja hyväksyttäväksi Hilkan ja Tapion luokse.

Vappu on vanhempiensa esikoinen. Hilkka ja Tapio ovat hänen ainoat kummivanhempansa.

”Isälle oli todella tärkeää, että juuri he ovat kummejani.”

Hilkka oli saamastaan tehtävästä ylpeä ja otti sen vakavasti alusta alkaen.

Tyttö ja neljä poikaa

Vapun lapsuudenkoti oli Helsingissä, missä myös isovanhemmat asuivat.

”Minulla ei ollut maalla mummilaa, kuten kavereilla. Sen vuoksi oli ihanaa, että sain mennä hiihto- ja kesälomilla Hilin ja Tapsan luokse.”

Vuoteen 1989 Sippolan koulukodissa asui vain poikia. Vappu pääsi heidän mukanaan pulkkamäkeen ja retkille, joilla kummivanhemmat olivat ohjaajina.

”Lapsi ei asettele ihmisiä lokeroihin, mutta tiesin, että siellä asuvat pojat voivat tehdä pahojakin asioita. Jotkut heistä olivat varastelleet autoja jo 11-vuotiaina. Minua kohtaan he olivat aina kivoja ja kohteliaita, jopa suojelevaisia. Ehkä se johtui siitä, että olin heitä paljon pienempi ja tyttö.”

Myöhemmin Sippolaan muutti myös huostaanotettuja tyttöjä ja sinne perustettiin perheyksikkö, jossa karkaamista suunnitellut tyttökin asui.

Hilkka ja Tapio kertoivat Vapulle asukkaiden elämäntarinoita.

”Kuulin rajuistakin kohtaloista. Se oli tehokkaampaa valistusta kuin yksikään saarna olisi voinut olla.”

Sippolassa kasvoi Vapun pelko huumeita kohtaan, joka on voimistunut omien lasten syntymän myötä.

”En ole kokeillut elämäni aikana minkäänlaista huumetta.”

Vappu kunnioittaa valtavasti kummiensa elämäntyötä huostaanotettujen nuorten parissa.

”He olivat hyvin omistautuneita.”

Hilkka ja Tapio eivät saaneet toiveistaan huolimatta biologisia lapsia. He ovat kasvattaneet Sippolassa asuneiden lasten lisäksi kahta sijaislasta ja heillä on viisi kummilasta. Vappu on kummilapsista toiseksi nuorin.

”Olen myös ainoa tyttö ja siksi erityisessä asemassa.”

Hilkka Mäkinen otti kummitädin tehtävät kirjaimellisesti ja kertoi Vapulle myös kristinuskosta.

Hilkka Mäkinen otti kummitädin tehtävät kirjaimellisesti ja kertoi Vapulle myös kristinuskosta.

Puuroa ja leivoksia

Sippolan lisäksi yhteistä aikaa vietettiin kummivanhempien kesämökillä Rutalahdella. Tärkeintä ei kuitenkaan ollut paikka, vaan yhdessä vietetty aika.

”Olen saanut heiltä pyyteetöntä rakkautta ja kannustusta. Sain toteuttaa itseäni vapaasti. Vastaus oli aina ’kyllä käy’, kun halusin tehdä jotain. Yhdessä tekeminen ja yhdessä vietetty aika ovat olleet paras mahdollinen anti. He olivat todella paljon läsnä elämässäni.”

Kummisedän vastuulla olivat Sippolan koulukodin hevoset ja hän opetti Vapun ratsastamaan. Hän neuvoi myös, miten tehdään oikeaoppinen saunavasta.

”Oksat on otettava oikeanlaisesta koivusta, jotta lehdet eivät irtoa ja siitä tulee pyöreänmallinen eikä piiska.”

Vappu oli pienestä pitäen innostunut myös ruoanlaitosta ja leivonnasta. Hänen mieleensä on jäänyt erityisen herkullisena Hilkan leipoma Sippulähteen leivos, keksipohjainen, juustokakun tyyppinen rahkasta ja viinimarjoista tehty herkku.

Kummitädiltä peräisin on myös kokonaisista kauraryyneistä täysmaitoon keitetty puuro, jota Vappu tekee perheelleen välillä iltapalaksi.

”Olen saanut Hililtä sitä varten Rutalahden myllyltä ostettuja ryynejä.”

Lohtua uskosta

”Tiedätkö, mikä on Jumala?”

Hilkka oli tullut hakemaan Vappua hiihtolomalle Sippolaan ja aloitti keskustelun automatkalla. Hän myös kertoi, että kummitädin velvollisuuksiin kuuluu kertoa kummilapselleen kristinuskosta.

Se on ensimmäisiä keskusteluja, joita Vappu muistaa Hilkan kanssa käyneensä.

”Arvostan sitä, että Hili otti kummin tehtävänsä kirjaimellisesti. Hän ei silti koskaan tuputtanut uskontoa tai yrittänyt aivopestä minua. Hän kertoi ja keskusteli.”

Vapun kotona uskonto ei ollut näkyvässä roolissa. Kun hän rippileirin viimeisenä viikonloppuna lähti kavereidensa kanssa omille teilleen, pappi soitti äidille, joka ihmetteli: ”Onko tuo riittävä syy herättää vanhemmat yhdeksältä sunnuntaiaamuna?”

Hilkan puheet loivat pohjaa Vapun tavalle uskoa.

”Usko tuo lohtua ja armollisuutta, saan siitä voimaa.”

Sellaisenaan hän ei jaa luterilaisuutta Hilkan kanssa. Vappu uskoo korkeimpaan, mutta ei kuoleman jälkeiseen jaotteluun taivaan ja helvetin välillä.

”Uskon siihen, että sielu jatkaa vaellustaan ja elämä jatkuu jossain muodossa.”

Hilkka muistaa Vappua aina rukouksissaan. Vapulle rukous on kiitollisuutta.

”Yritän hiljentyä olemaan kiitollinen joka päivä jostain.”

Kiitoksen aiheet ovat usein samoja, kuten pitkät yöunet, yhteinen aika lasten ja treffi-ilta puolison kanssa.

Lapsena Vappu vietti paljon aikaa kummiensa kanssa sekä Sippolassa että Rutalahden mökillä.

Lapsena Vappu Pimiä vietti paljon aikaa kummiensa kanssa sekä Sippolassa että Rutalahden mökillä. Pekka Nieminen / Otavamedia

Aina sydämessä

Tapio Mäkinen kuoli 21.10.2018. Sen jälkeen Vapun huoli Hilistä on kasvanut.

”He olivat yhdessä lähes 60 vuotta. Se on huikean pitkä aika. Nyt Hili tuntee yksinäisyyttä ja se surettaa.”

Kummitäti asuu rivitalossa Joutsassa, mihin pariskunta muutti jäätyään eläkkeelle. Ystäviä on paljon, mutta sairauksien myötä liikkuminen on entistä vaikeampaa ja elämänpiiri pienentynyt.

Vappu Pimiä käy Hilkan luona aina, jos televisio-ohjelmien kuvausmatka suuntautuu lähistölle. Pitkillä automatkoilla hän soittaa vaihtaakseen kuulumisia. Puhelut päättyvät aina halien toivotuksiin.

”Haluaisin käydä hänen luonaan nykyistä useammin, mutta tässä elämänvaiheessa perhe ja työt vievät suurimman osan ajastani. Hili on silti aina ajatuksissani ja sydämessäni.”

Kummitädin ikääntyminen on saanut Vapun miettimään omaakin tulevaisuutta.

”Ensimmäistä kertaa elämässä ajattelen vanhenemistani ja sitä, mitä voin tehdä pysyäkseni kunnossa. Haluan pitää mahdollisimman hyvää huolta lihaskunnosta ja välttää fyysistä rappeutumista.”

Kummien tehtävä

Kiltti on sana, jolla Vappu kuvaa Hiliä.

”Hän on myös vahvatahtoinen ja jääräpäinenkin. Olen toistaiseksi turhaan yrittänyt saada häntä liittymään Facebookiin ja hankkimaan älypuhelimen, johon voisin lähettää kuvaviestejä.”

Kummina Hilkka on ollut paras mahdollinen.

Vapun aviopuoliso Teemu Huuhtanen sekä heidän tyttärensä Viola ja Selma ovat ortodokseja. Uskonto edellyttää, että myös lapsen kummin on oltava ortodoksi.

Kummankin tytön kummin tehtävään valittiin Teemun veli ja hänen vaimonsa.
Violan ja Selman kummeja ovat lisäksi Vapun sisko miehensä kanssa ja toinen ystäväpariskunta.

”Minulle oli tärkeää, että tyttöjen kummit kuuluvat kirkkoon.”

On ehkä sitäkin merkittävämpi vaatimus.

”Haluan, että kummit ovat tyttöjen elämässä läsnä.”

Niin kuin Hilkka on ollut Vapun elämässä.

Kuvausvaatteet: Sininen paita ja korvikset KappAhl, essu Jokipiin Pellava.

Lue myös: Siskokset Vappu Pimiä ja Veera Rikkonen aloittivat työuransa siivoojina – ”Jokaisesta askeleesta on ollut hyötyä matkalla isompaan päämäärään”

Lue myös: Vappu Pimiä: Yhden illan pussailukaverista tulikin aviomies

X