Nuoret leijonat saivat kiekkoliiton kassakoneet kuumiksi: satojentuhansien voitot
Kultaa, rahaa ja perheitä katsomoon, siinä olivat kotikisojen peruskivet.
Kasperi Kapanen palkitsi leijonafanit mestaruusmaalilla. Kaikki Suomen ottelut myytiin jo etukäteen loppuun.
Jääkiekon nuorten maailmanmestaruusturnaus oli menestys kaikilla mahdollisilla mittareilla. Nuoret Leijonat ottivat kultamitalit, pelaajat kasvattivat huimasti omaa arvoaan pelaajamarkkinoilla, yleisö viihtyi ja lipunmyynnin kassakoneet kävivät kuumina.
Kisojen pääsihteeri ja Jääkiekkoliiton urheilutoimenjohtaja Timo Bäckman kuitenkin sanoo, ettei kisojen lähtökohta ollut taloudellinen.
”Budjetti oli tehty malliin plusmiinusnolla. Miesten arvokisojen on tarkoitus tuottaa voittoa, mutta nuorten kisojen tarkoitus on tuottaa uusia faneja ja harrastajia lajin pariin”, Bäckman sanoo.
Urheilutoimenjohtaja Bäckman muistuttaa myös toisenlaisesta tuotosta. Nyt monella liigapaikkakunnalla päästään seuraamaan tähtien otteita koko kevätkauden ajan.
”Jääkiekkoa seuraava yleisö varmaan tiesi Puljujärven ja Laineen jo ennestään, mutta nyt heidät tuntevat kaikki. Se toivottavasti poikii jotain myös Liigan suuntaan, kun monessa joukkueessa pelaa nyt näitä maajoukkuetähtiä.”
Suomen ottelut myytiin jo etukäteen loppuun
Paikan päällä nuorten kisoja seurasi yhteensä 215 657 maksanutta katsojaa. Se tarkoittaa 7189 katsojaa ottelua kohden. Suomen otteluiden katsojakeskiarvo oli 12 786 katsojaa. Määrä on upea verrattuna mihin tahansa kotimaiseen urheilusarjaan tai –tapahtumaan.
Suomen ottelut myytiin loppuun jo etukäteen.
”Lippujen hinnoittelu oli hyvin maltillista, ja se on varmaan suurin syy. Otettiin vähän taloudellista riskiäkin hinnoittelun kanssa, mutta suomalainen jääkiekkoyleisö palkitsi meidät hienosti.”
Bäckmanin mukaan lipun keskihinta ottelua kohden oli noin 10—12 euroa. Keskihintaa vetävät alaspäin lasten ja nuorten liput, jotka maksoivat 8—15 euroa päivää kohden, ja lipulla näki kaksi ottelua.
Silti tuollakin keskihinnalla voi laskea lipputulojen tuottaneen noin 2,4 miljoonaa euroa. Komea summa kahden viikon turnauksesta.
Menopuolelle Bäckman luettelee muun muassa kisojen aikana järjestyt erilaiset juhlat ja seremoniat sekä palkkiot kisakappaleista. Bäckman ei vielä osaa tarkkaan arvioida, mihin euromäärään kisojen taloudellinen tulos asettuu.
”Puhutaan varmaan muutamasta sadastatuhannesta eurosta. Ne menevät junioritoimintaan. Neljän vanhimman ikäluokan maajoukkuetoiminta maksaa joka vuosi noin kaksi miljoonaa euroa, joten hyvä kun saadaan siitä katettua edes osa.”
Jääkiekkoliitto toivoo perheitä katsomoihin
Jos nuorten kisojen tarkoitus on tuottaa muuta kuin taloudellista arvoa, miesten jääkiekossa raha liikkuu miljoonaluokassa. Vuosien 2012 ja 2013 kotikisat tuottivat Jääkiekkoliitolle yhteensä noin 12 miljoona euroa.
Mitä rahoilla on tehty, Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen?
”Se on kaikki korvamerkittyä rahaa jääkiekon kehittämishankkeisiin. Sillä rahalla on koulutettu ja palkattu 26 taitovalmentajaa junioriseuroille. Näin 10—12 –vuotiaat pelaajat pääsevät ammattivalmentajien ohjaukseen.”
Ammattilaistaitovalmentajien osaamisesta ovat vuodesta 2013 alkaen saaneet nauttia kaikki liigaseurat ja suurin osa Mestiksen seuroista.
Kotikisojen tuotoilla on myös tuettu vähävaraisten kiekkoperheiden junioreita ja maksettu seuroille kasvattajatukea niistä pelaajista, jotka ovat raivanneet tiensä miesten maajoukkueeseen saakka.
Nurmisen mukaan aikuisten kisaorganisaatio aikoo ottaa oppia nuorten mm-kisojen yleisömenestyksestä.
”Varmasti otetaan, etenkin lasten ja nuorten lippujen hinnoitteluun. Siten halliin saadaan enemmän perheitä.”