Valtio syö kassavarojaan, jotta se näennäisesti hillitsisi lisävelkaantumista
Sadan miljardin velkarajan ylitystä ketkutellaan tulevaisuuteen. Kupla puhkeaa vaalien jälkeen.
Kassa pienentyy. Valtion kassavarat ovat pudonneet neljännekseen muutamassa vuodessa.
1. KUTISTUMINEN
Vanhan iskelmän sheikki Ali Hassania ei ole tarvittu kääntämään kansan kassaa, se on sulanut muutoinkin kuin itsestään. 2000-luvun alun puolivälissä valtion kassavaranto – siis eräänlainen käteiskassa – oli vakiintunut noin 8 miljardiksi euroksi. Nyt kassassa on enää vähän yli 3 miljardia
Muutos on ollut paitsi raju myös nopea, sillä suurimmillaan vuoden 2010 lopussa valtion kassassa oli rahaa 11,5 miljardia euroa.
2. RIITTÄVYYS
Tällaista varantoa tarvitaan valtion juokse- vien menojen hoitamiseen. Siitä maksetaan lapsilisät, erilaiset tuet ja esimerkiksi virkamiesten palkat. Kassa koostuu pankkitileillä olevasta rahasta ja nopeasti käteiseksi muutettavista sijoituksista.
Jos valtion tulot yhtä äkkiä loppuisivat, nykykassalla selvittäisiin kolme viikkoa. Vielä viisi vuotta sitten rahat olisivat riittäneet kolmeksi kuukaudeksi.
3. SELITYS
Viime vuoden lopussa valtiolla oli velkaa 98 miljardia euroa, karvan verran alle maagisen sadan miljardin – rima heiluen ja siis kassavaroja syöden. Jos olisi menty perustuslain mukaan, valtionvelka olisi nyt kirkkaasti yli sadan miljardin eli 106 miljardia euroa.
4. TAHALLISUUS
Vastuun kassan kutistamisesta kantavat valtiovarainministeriö ja Valtiokonttori.
”Kassan supistaminenkin on nyt käytetty. Jatkossa ei ole enää supistettavaa, ja lisävelkaa on otettava, jos tulot eivät riitä menojen katteeksi”, aiheesta väitöstutkimusta tekevä liikenne- ja viestintäministeriön controller Marja Heikkinen-Jarnola sanoo.
Valtiovarainministeriön mukaan kassassa on rahaa sopivasti.
”Valtion velanhallinnan näkökulmasta 100 miljardia euroa ei ole erityinen luku”, finanssineuvos Arto Eno valtionvarainministeriöstä sanoo. Hänen mukaansa valtio saa lainaa tarvittaessa nopeasti markkinoilta.
5. KUPLA
Velkapallo kuitenkin poksahtaa pian, ja velkavuori paisuu. Nykyhallituksen ns. teknisten budjettikehysten mukaan reilun neljän vuoden kuluttua Suomen valtionvelka on jo 121 miljardia euroa.
”Onnemme on, että korot ovat toistaiseksi alhaalla. Ne voivat kuitenkin nousta hyvinkin nopeasti, jolloin yhden prosenttiyksikön nousu maksaisi valtiolle reilun miljardin lisää vuodessa”, controller Heikkinen-Jarnola varoittaa.