Höpö höpö, sanovat pelokkaiksi leimatut Jumbon työntekijät

Miia Saari
Blogit Suomen positiivisin 16.10.2015 13:54

MTV3:n uutiset kertoi nettisivullaan, että Vantaalla kauppakeskus Jumbon työntekijät eivät uskalla lähteä illalla työvuorojensa jälkeen kotiin kauppakeskuksen ympärillä parveilevien turvapaikanhakijoiden vuoksi. Osa työntekijöistä on alkanut käyttää turvallisuussyistä taksia kotimatkoillaan.

Tosin juttua varten Maikkarin toimittajat eivät ole haastatelleet yhtään Jumbon työntekijää. Juttu perustuu Helsingin Uutisten juttuun, joka perustuu Vantaan Sanomien juttuun, eikä näissäkään jutuissa ole haastateltu yhtään Jumbon työntekijää.

Asiaa hämmästeltiin myös tässä Isän pikajuna -blogin kirjoituksessa Mitä v*ttua, Keskisuomalainen?

On mielestäni aika haastatella Jumbon työntekijää, mielellään monta. Siksipä olenkin nyt täällä Jumbossa.

Oletan, että miespuoliset Jumbon työntekijät uskaltavat poistua työpaikaltaan ilman taksia, joten kysyn asiaa kaikilta Jumbon naispuolisilta työntekijöiltä, jotka eivät näytä liian kiireisiltä vastatakseen.

Kukaan haastattelemastani viidestätoista työntekijästä ei tunne oloaan turvattomaksi turvapaikanhakijoiden vuoksi, ei poistu töistä taksilla eikä ole kuullut kenenkään muunkaan tuntevan oloaan turvattomaksi työpaikallaan tai sen ulkopuolella eikä poistuvan töistä taksilla.

Yhtä työntekijää tosin kerran vähän pelotti, kun hän oli lähtenyt illalla töistä. Samaan aikaan kauppakeskuksesta oli tullut ulos ulkomaalaisen näköinen mies, joka oli lähtenyt hänen peräänsä samaan suuntaan pois. Tosin se oli suunta, johon kauppakeskuksesta poistutaan.

Nainen ei pysty sanomaan, miksi häntä pelotti, sillä mies ei käyttäytynyt uhkaavasti, tosin ”pyöri siinä vähän omituisen oloisesti”. Pelon tunne johtui naisen mukaan ehkä siitä, että tavallisesti tuohon aikaan ovesta ei ole tullut samaan aikaan pihalle ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä.

Nainen ei tiedä, miten pitkälle mies kulki hänen perässään samaa matkaa, sillä hän ei enää katsonut taakseen ja poistui paikalta polkupyörällä.

En ihmettelisi, jos edellä mainitut mediat vääntävät kohta tästäkin tarinasta uutisen otsikolla ”Turvapaikanhakija pelotti työntekijää.” Sitä odotellessa kerron, mitä muut Jumbon työntekijät Maikkarin, Helsingin Uutisten ja Vantaan Sanomien juttuja kommentoivat.

”Nämä uutiset ovat aivan pöyristyttäviä. Me olemme täällä kuin pientä perhettä ja taatusti tietäisin, jos uutiset pitäisivät paikkansa.”

”Höpö höpo, ihan naurattaa”.

”Kummallista, että asiasta uutisoidaan ilman että meiltä kysytään mitään.”

”Käsittämätöntä uutisointia.”’

”Ihmettelen syvästi tämmöisiä juttuja. Ei täällä voi tuntea oloaan turvattomaksi.”

”Loukkaannun Jumbon ja meidän kaikkien ja myös turvapaikanhakijoiden puolesta. Tämä on turvallinen paikka ja tuo on jo mustamaalaamista.”

Kyseisten medioiden jutuissa kerrottiin myös, että jotkut vanhemmat eivät uskalla päästää tyttöjään Jumboon, koska turvapaikanhakijat ovat piirittäneet heitä, vihellelleet ja kosketelleet. Kukaan työntekijöistä ei ole kuullut tai nähnyt moista.

Nyt kysynkin yksin liikkuvilta nuorilta tytöiltä, onko turvapaikanhakija ahdistellut häntä ja pelottaako häntä liikkua täällä Jumbossa. Ketään ei ole ahdisteltu eikä ketään pelota liikkua täällä.

Mutta jotain täällä Jumbossa on tapahtunut. Jotain, mitä ei ennen turvapaikanhakijoiden tuloa ole tapahtunut.

Ulkomaalaisen näköinen mies lähetti yhden myyjän työkaverille käytävältä lentosuukkoja. Toiselle on selvästi filirttailtu ostotilanteessa. Siihen ei suomalainen myyjä ole totisesti tottunut, se tuntui myyjästä oudolta ja epämiellyttävältä.

Onko flirttailu ja lentosuukkojen lähettely väärin ja paheksuttavaa, sitä voi jokainen pohtia. Ehkä se on kuitenkin merkki siitä, että tänne on saapunut nuoria miehiä, joita kiinnostavat samat asiat kuin suomalaisia nuoria miehiä.

Itse olen kerran haastatellut syvästi uskonnollista islaminuskoista, kantasuomalaista miestä. Haastattelutilanteessa hän ei katsonut minua silmiin. Hän sanoi, ettei uskonto salli hänen luovan minuun katsekontaktia, koska olen nainen.

Miehen käytös tuntui minusta omituiselta, jopa loukkaavalta. Tunsin, etten ole edes hänen katseensa arvoinen. En tainnut ollakaan, sillä mies vaati tapaamisen jälkeen, että juttua ei saa julkaista, vaikka sitä ei vielä oltu kirjoitettukaan. Hän ei pitänyt kysymyksistäni.

Kunnioitin hänen tahtoaan, vaikkei minun olisi tarvinnutkaan.

Nämä lentosuukkoja lähettelevät nuoret miehet eivät selvästikään kuulu tähän samaan porukkaan.

Mielestäni se on erinomainen uutinen.

Keskustelu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Näitä luetaan juuri nyt