Tv-viikko 42: Paha perhe, Downton Abbey ja Queen of Versailles
Paha perhe, su 20.10. klo 21.05 TV1 ****
ELOKUVA Ohjaaja-käsikirjoittaja Aleksi Salmenperä tarjosi palkitun Miehen työn (2007) jälkeen lisää arjen kuvioiden ja seksuaalisten yksityisalueiden ristiriitoja.
Vuonna 2009 valmistunut, nyt tv-ensi-iltansa saava Paha perhe on draama ihmisistä, joiden tunteet ovat lukossa. Tarina kerrotaan tuomari Mikael Lindgrenin (Ville Virtanen) näkökulmasta.
Mikaelin ex-vaimon kuolema tuo yhteen kolme perheenjäsentä. Vasta aikuistuneet sisarukset Tilda (Pihla Viitala) ja Dani (Lauri Tilkanen) kohtaavat pitkän eron jälkeen ja alkavat viihtyä yhdessä merkillisen hyvin. Isän insestiepäilyt johtavat epätoivoisiin kontrolliyrityksiin sekä oman ihmissuhteen ja työkyvyn menetykseen.
Salmenperä osaa rakentaa neuroottisia tilanteita ja esittää ne hallitun viileästi. Ulkoisesti niukkoihin ja näennäisen pysähtyneisiin asetelmiin kätkeytyy levotonta kuhinaa. Huumori kulkee käsi kädessä nihkeyden kanssa.
Kertooko elokuva siitä, että perinteisellä perheinstituutiolla ei enää ole lihaksia vastustaa räikeää rajojensa rikkomista? Ei ehkä sittenkään. Tarinan perversiot ovat lähinnä oletuksia, mahdollisesti vain lapsiaan huonosti tuntevan patriarkan harhaa.
Virtasen tragikoomiset taidot ovat hienossa käytössä ja näkemyksekkäitä kohokohtia riittää. Katastrofiksi muuttuva juhlaillallinen on yritteliään kuva-vastakuva-leikkauksen bravuuri.
Ytimekkyydestään huolimatta Pahan perheen haluaisi laajentavan rajojaan, ottamalla mukaan toisen näkökulman tai jatkamalla juonta hieman pitemmälle. Asian voi sanoa niinkin päin, että Salmenperä teki liian kiinnostavan elokuvan.
Lauri Lehtinen
Dokumenttiprojekti: Tubettajat, ma 21.10. klo 21.30 TV1
DOKUMENTTI Kuka tahansa voi kuvata elämäänsä ja laittaa videot nettiin. YouTube on luonut uudenlaisia julkkiksia. Kameralleen nalkuttava ja kiroileva Pasiviheraho, elektroniikkaa ja elämää pohtiva
Markorepairs sekä niin elokuvia, eineksiä kuin alkoholijuomia arvosteleva Niilo22 ovat vähintäänkin erikoisia persoonia. Nimimerkeistä aktiivisimmat ovat luonnollisesti työttömiä, joilla on aikaa. Moni vaikuttaa syrjäytyneeltä.
Ilmiö voi olla marginaalinen, mutta sen yleisö ei. Viherahon YouTube-videoita on katsottu 42 miljoonaa kertaa. Mutta mikä yksinpuheluissa kiehtoo?
Toimittaja Sanna-Sisko Tohka lähestyy Suomen kuuluisimpia vloggaajia – siis videobloggaajia – henkilökohtaisella näkökulmalla. Ehkä se on välttämätöntä. Objektiivisempi katse voisi muuttua alentuvaksi.
Kun Niilo22 tekee videon iltakahveistaan ja esittelee toimenpiteen tarkasti, katsojia ei kiinnosta itse teko, vaan miehen hyvin oudot jutut. Nämä vloggaajat ovat moderneja kylähulluja. Sen toteaminen ei ole vähättelyä. 42 miljoonaa katsojaa on luku, jota Ylelläkin taatusti ihmetellään. Eikä kyse ole ainoastaan median, vaan samalla myös yhteiskunnan muutoksesta. Viheraho oli Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokkaana, mutta tuntuu olevan koukussa ennen kaikkea ärhentelyyn, jonka kohde voi olla vaikka liikennepoliisi, kunhan videokamera vain käy.
Tyypit ovat kiinnostavia esiintyessään videoillaan omilla ehdoillaan. Jännittävää ja hauskaa on heidän tapansa katsoa maailmaa. Näkökulmaltaan vaisussa reportaasissa tuo puoli ei aivan välity.
Kalle Kinnunen
Downton Abbey, ti 22.10 klo 21.00 TV1
EPOOKKISARJA Downton Abbeyn kolmas kausi päättyi karmaisevaan cliffhangeriin. Juuri isäksi tullut Matthew (Dan Stevens) oli onnensa kukkuloilla ja riensi Lady Maryn (Michelle Dockery) luota sairaalasta kertomaan uutista suvulle, mutta matka päättyi kolariin. Matthew jäi makaamaan maahan tyhjin silmin. Kuoliko hän vai ei?
Kyllä kuoli – se selviää heti neljännen kauden alkuminuuteilla. Uusi kausi käynnistyykin murheen merkeissä, sillä Mary ei puolen vuoden jälkeenkään ole päässyt surustaan irti, ei myöskään Matthew’n äiti Isobel (Penelope Wilton). Läheisillä ja palvelusväellä on eri käsityksiä siitä, pitäisikö heidän antaa surra rauhassa vai yrittää saada heitä taas elämän syrjään kiinni.
Downtonissa eletään nyt 1920-luvun loppua, maailmansodan järisyttämää ja lopullisesti muuttamaa aikaa. Sarja jatkaa jo edelliskausien teemansa, luokkayhteiskunnan vähittäisen murenemisen käsittelyä useiden henkilöiden ja juonilinjojen kautta.
Vaikka tulevaisuus on epävarma, uusi aika luo myös mahdollisuuksia etenkin naisten elämään. Onko nyt Edithin (Laura Carmichael) vuoro saada osansa onnesta?
Julian Fellowesin käsikirjoittama, ilmiöksi noussut mestariepookki ei ole menettänyt ylivertaista tenhoaan – yhä edelleen se onnistuu yllättämään, koskettamaan ja liikuttamaan kyyneliin saakka.
Ensi viikolla nähdään sarjaa hienosti taustoittava dokumentti Downton Abbeyn kartanossa, joka kertoo kuvausten miljöönä toimineen Highclere Castlen ja sen omistajien värikkäästä historiasta.
Iina Alanko
Queen of Versailles, ke 23.10. klo 22.25 TV2
DOKUMENTTI Millainen on Yhdysvaltojen hulppein yksityinen asuinrakennus? Siinä on muun muassa 30 makuuhuonetta ja kaksi elokuvateatteria. Se on nimetty Versaillesiksi – ja se on yhä keskeneräinen. Omistaja, lomaosakemiljardööri David Siegel joutui talousvaikeuksiin.
Queen of Versailles on dokumentti Davidia 31 vuotta nuoremmasta vaimosta Jackiesta, suurista rahoista ja ihmisen pienuudesta. Sitä ryhdyttiin kuvaamaan 2007, kun aviomiehellä meni loistavasti. Dokumentaristin kysyessä rakennustyömaalla, tuleeko tästä salista makuuhuoneenne, Jackie joutuu korjaamaan, että kyseessähän on vain vaatekomero.
Pian koko omaisuus on vaakalaudalla ja entinen kauneuskuningatar Jackie joutuu tekemään palvelusväen hommia. Kun siivooja ei käy, koirankakat jäävät lattialle. Silti törsäämisen mittasuhteet ovat yhä älyttömät: Jackie kiertää tavaratalon leluosastoa mättäen lapsilleen tavaraa ostoskoriin kuin unissakävelijä. Kun limusiineihin tottunut edustusrouva joutuu vuokraamaan auton, hän yllättyy, että hintaan ei kuulu autonkuljettajaa.
Dokumentaristi Lauren Greenfield ei tee pilaa Jackiesta, vaikka huikentelevaisuudelle saa myös nauraa. Elokuva näyttää, että superrikkaatkin ovat samojen voimien armolla kuin tavikset, joiden rahoja David Siegel lomaosakkeillaan havittelee. Kun asiat ovat vielä hyvin, hän kehuskelee, kuinka myy illuusiota luksuksesta.
Elokuva näyttää kolikon toisen puolen. Rahakkaanakaan David ei vaikuta onnelliselta. Koskettavinta on eriarvoisuutta korostava perheen lastenhoitajan haastattelu: hän ei ole nähnyt omia Filippiineille jääneitä lapsiaan yli kymmeneen vuoteen.
Kalle Kinnunen
Silminnäkijä: Luukkuun hylätyt vauvat, to 24.10. klo 20.00 TV2
REPORTAASI Pikku-uutiset kiinnittivät Silminnäkijä-ajankohtaissarjan tuottajan Hannele Valkeeniemen huomion.
”Uutisissa kerrottiin anonyymien vauvaluukkujen yleistymisestä Euroopassa. Ne ovat paikkoja, johon äiti voi jättää lapsensa nimettömänä ja selittelemättä.”
Valkeeniemi kiinnostui oudosta ilmiöstä. Vauvaluukut kuuluvat pimeimpään keskiaikaan. Ne otettiin käyttöön 1100-luvun Italiassa, köyhyyden ja häpeän kulttuurissa – miksi ne palasivat 2010-luvulla takaisin?
”Nyt niitä on jo 11 Euroopan maassa, Vatikaanissakin yksi, ja Saksassa yli 100.”
Valkeeniemi alkoi etsiä aiheesta tehtyä dokumenttia, mutta kun sitä ei löytynyt, hän päätti tarttua monia kysymyksiä herättävään aiheeseen itse.
”Ketä ovat nämä äidit, jotka päätyvät tekemään näin rankan ratkaisun? Onko ylipäätään ollut naisen itsensä tahto synnyttää ja/tai luopua vauvastaan? Vai kertooko tämä sellaisesta hädästä, mitä länsimainen hyvinvointiyhteiskunta ei kykene tunnistamaan?”
Saksassa vauvaluukut yleistyivät muutaman kohua herättäneen vauvasurman jälkeen. Luukkuja perustellaankin sillä, että ne ehkäisevät vastasyntyneitten surmia. ”Sosiaaliset rakenteet ovat siellä mutkikkaampia kuin meillä. Henkinen keskiaika on tullut kasvaneen yksinäisyyden ja turvattomuuden mukana takaisin.”
Luukkujen kritisoijien mukaan luukut antavat väärän viestin. Anonymiteetti voi olla naisen turva, mutta siinä on myös väärinkäytön mahdollisuus. Kun liikutaan katolilaisella valta-alueella, kysymys liittyy eittämättä myös aborttikeskusteluun.
Iina Alanko