1980-luvun solariumbuumista on vain rippeet jäljellä

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Lehtikuva
Kalpeat suomalaiset kävivät solariumin koukkuun hanakasti 1980-luvulla. Huuman mentyä koteihin hankittuja laitteita myytiin realisointikeskuksissa pilkkahinnalla.

Seuran toimituksessa keksittiin loistava idea kuutisenkymmentä vuotta sitten: annetaan päivänsädekilpailun sädehtivimmälle piltille palkinnoksi aurinkolamppu!

Niinpä poseerasi ensimmäisen päivänsädekilpailun voittaja Arto Mankinen ilkosillaan ja mustat lasit silmillään alppiaurinkolampun edessä huhtikuussa 1958. Kuusankoskelainen Mankinen oli yksivuotias.

Nykytietämyksen valossa vanha lehtikuva lähinnä nostattaa hiuksia ja aiheuttaa kylmiä väristyksiä.

Muodikas ja polttava

Ruskettava säteily houkutteli perimältään vaaleaihoisia pohjoismaalaisia siitä lähtien, kun alppilamppu keksittiin 1900-luvun alussa. Suomessa alppiaurinkolamput yleistyivät 1950-luvulla ja olivat varsin muodikkaita 1970-luvun alkuun saakka.

Lamppuja sai ostaa koteihin vapaasti ja niitä mainostettiin rusketuksen lisäksi terveyttä edistävillä vaikutuksilla. Jos sellaisen onnistuu kaivamaan esiin jostakin ullakon kätköistä, löydöksestä ei kannata innostua ainakaan siinä määrin, että laitteen napsauttaisi päälle.

”Niillä voi polttaa ihonsa hetkessä”, varoittaa Suomen säteilyturvakeskuksen (STUK) ylitarkastaja Reijo Visuri.

Elohopeapolttimon kova säteily saattoi punehduttaa herkän ihon jopa minuutissa, ja lamppujen käyttö aiheutti todennäköisesti monille ihovaurioita, jopa ihosyöpää. Alppilamput tuottivat paitsi UVB- myös lyhytaaltoista UVC-säteilyä, joka auringosta tullessaan suodattuu otsonikerrokseen – syystäkin.

Onneksi Arto Mankisen vanhemmat eivät tiettävästi istuttaneet fotogeeniseksi todettua taaperoaan palkintolampun alle kuin yhden ainoan kerran, lehtikuvaajaa varten.

Aikuisena Arto Mankinen sai kerran lahjaksi sarjalipun solariumiin ja totesi itsensä siihenkin liian herkkänahkaiseksi.

”Kolmen minuutin päästä piti jo tulla pois, kun tuntui, että nahka palaa.”

Mankinen lahjoitti sarjalipun vaimolleen. Se oli jo 1980-lukua, solariumin kulta-aikaa.

Silloin ruskettavia valovuoteita hankittiin Suomen joka ainoaan niemeen ja notkelmaan. Tai ainakin melkein.

Kodeissa 70 000 laitetta

Kesäkuussa 1981 Ritva ”Kike” Elomaa voitti kehonrakennuksen Euroopan mestaruuden – kuvista päätellen tuhdisti päivettyneenä.

Elomaan rusketus oli kuitenkin peräisin purkista. Voimakkaasti tuoksahtavaa itseruskettavaa voidetta levitettiin iholle pari päivää ennen kisoja, jotta lihakset erottuisivat lavalla paremmin.

Elomaa oli aloittanut kehonrakennuksen 1970-luvun puolivälissä, ja solariumit tulivat ryminällä kuntokeskuksiin vasta 1980-luvun alussa.

Joillakin bodareilla homma meni överiksi.

”Eihän se ollut tarkoitus, että siellä joka päivä maataan, niin kuin jotkut tekivät”, Elomaa muistelee.

Kyllä Elomaakin solariumia käytti, mutta luontaisesti ruskea iho ja ehkäpä myös röntgenhoitajan työ hillitsivät halua altistua säteilylle.

Kuntosalien lisäksi solariumeita ilmestyi uimahalleihin, kampaamoihin ja kauneushoitoloihin, ja pelkästään solariumia tarjoavia yrityksiäkin perustettiin. Säteilyturvakeskuksen mukaan laitteiden myynti oli huipussaan vuonna 1987, jolloin solariumlaitteita oli suomalaisyrityksissä tuhansia.

”Helsingissä Forumin kauppakeskuksessa oli 1980-luvun lopulla 35 laitetta käytössä. Ja kyllä niitä myytiin ihan joka maankolkkaan”, muistelee yrittäjä Morris Fleege, joka on myynyt solariumeita Suomessa yli 25 vuotta.

Myynti yksityistalouksiin kävi kuumana: vuoteen 1989 mennessä suomalaiset olivat STUK:n mukaan ostaneet koteihinsa noin 70 000 solariumia. Laman myötä niitä sai 1990-luvun alussa realisointikeskuksista muutamalla tuhannella markalla, Fleege muistelee.

”Ihan 1990-luvun alussa tää oli vielä kohtalaisen ookoo bisnes, mutta siinä 1991–92 romahti täysin.”

Laki kielsi lapsilta

Vuonna 2009 maailman terveysjärjestö WHO luokitteli solariumien UV-säteilyn tupakan veroiseksi syövän aiheuttajaksi. Heti samana vuonna Pohjoismaiden suurin kuntokeskusketju SATS päätti poistaa kaikki solariumit omista keskuksistaan.

Alle 18-vuotiailta solariumin käyttö kiellettiin Suomessa lailla 2012, ja kesästä 2015 lähtien itsepalvelusolariumit ovat olleet kiellettyjä. STUK:n Reijo Visuri arvioi, että laitteita on viime vuosina myyty enää muutama kymmenen vuodessa, kun myynti laskettiin 1990-luvulla vielä sadoissa ja 1980-luvulla tuhansissa.

Morris Fleege kertoo, että solariumlaitteiden myynti on laskenut nimenomaan viimeisen muutaman vuoden aikana uuden lainsäädännön myötä.

Vaikka solarium jäi koko kansan villityksenä kauas 1980-luvulle, sen aika ei ole kuitenkaan kokonaan ohi. Tämän vuosituhannen puolella tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että solariumissa käy vuosittain muutama prosentti koko väestöstä. Suurin käyttäjäryhmä ovat 20–35-vuotiaat naiset.

Morris Fleege uskookin, että solariumit tulevat vielä.

X