Aku Hirviniemi pyysi anteeksi ja mokasi uudelleen – Miten pyydetään aidosti anteeksi?

Julkisuuden henkilöiden anteeksipyynnöt ovat puhututtaneet tänä syksynä. Viimeisimpänä anteeksipyynnön päätyi esittämään näyttelijä Aku Hirviniemi, kun julkisuuteen nousi tieto hänen nuorille naisille lähettämistään ei-toivotuista seksuaalissävytteisistä viesteistä.

Aku Hirviniemi pyysi jälkikäteen vielä toistamiseen anteeksi, sillä hän oli vitsaillut seksiviestikohustaan pikkujoulukeikallaan.

Raiskauksen uhri joutui Pojun hampaisiin

Poika saunoo -laulustaan tunnettu Poju ajautui pyytämään sanojaan anteeksi sen jälkeen, kun hän oli raiskaustuomion saanutta jääkiekkoilijana tunnettua kaveriaan puolustaessaan haukkunut samalla itse raiskauksen uhria.

Kovaa kritiikkiä tekemisistään saanut Jari Sillanpää päätyi lopulta hänkin pahoittelemaan. Laulaja on saanut tuomion muun muassa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä.

Julkinen anteeksipyyntö on suorite, mitä yleisö arvioi

Sosiaalisessa mediassa anteeksipyynnöt saivat osakseen tukea, mutta moni myös kyseenalaisti niiden vilpittömyyden. Julkisuuden henkilöiden anteeksipyynnöt koetaan usein mainehaitan korjailuna, vailla takeita aidosta katumuksesta.

Julkisesta anteeksipyytämisestä on tullut suorite, jonka vilpittömyyden arviointi jää yleisölle. Osa onnistuu, kun taas toiset tipahtavat syvälle sudenkuoppaan.

Otimme selvää, millaisia elementtejä anteeksipyynnön tulisi sisältää.

Näin kysymyksiin vastaa viestintätoimisto Ellun Kanojen johtava asiantuntija Jouni Mölsä, joka ei ota kantaa edellä mainittuihin tapauksiin, vaan kommentoi aihetta yleisellä tasolla.

Miten aito anteeksipyyntö muotoillaan?

“Anteeksipyyntö on tunnustus omista virheistä. Kun on mokannut ihan reippaasti, pitää pyytää anteeksi sitä itse tekoa. Ei pidä pyytää anteeksi sitä, että toisesta tuntuu pahalta, vaan ottaa vastuu omista teoista. Anteeksipyyntö, jossa vähätellään omaa mokaa, heikentää sen uskottavuutta. Pyyntö tulee myös kohdistaa kaikille asianosaisille.

Anteeksipyynnössä on hyvä olla lyhyt selitys sille, miksi toimi niin kuin toimi. Se ei kuitenkaan saa olla tekosyy, joka lieventää anteeksipyynnön tehoa. Itseään ei pidä puolustaa liikaa.

Mokanneen täytyy todeta, että nyt tein väärin ja pyydän sitä vilpittömästi anteeksi. Anteeksipyyntö on myös sitoumus korjata omaa toimintaansa.

Julkisessa keskustelussa tuntuu usein unohtuvan, että anteeksipyytämisellä on kaksi puolta ja toinen niistä on anteeksianto. Toisen osapuolen tulisi antaa anteeksi, jotta tilanne selviää. Aina tämä ei tietenkään ole helppoa ja voi viedä aikaa.”

Onko anteeksipyyntö aina tarpeellista?

”Siitähän on ollut epäilyksiä, että meillä on tällaisia ammattinärkästyjiä, jotka ottavat itseensä kaikesta pienestä asiasta, jonka myötä sellainen elämään kuuluva vastoinkäyminen koetaan henkilökohtaiseksi loukkaukseksi. Sen takia sitä aihetta pidetään yllä ehkä pidempään kuin olisi aihetta.

Jos toinen osapuoli ei koe menetelleensä väärin, niin miksi sitä lähtisi pyytämään anteeksi. Sillä anteeksipyyntö on voimakas teko, missä ihminen altistaa itsensä arvostelulle.

Näissä julkisuudessa olevissa tilanteissa ollaan vähän hankalassa paikassa, sillä yleisö pitää itseään asiantuntijana.

Minusta julkisuuden henkilön kannalta on erittäin hankala ja vaarallinen sellainen tilanne, jossa on syntynyt kohu, joka ei ole tämän julkisuuden henkilön aiheuttama. Keskustelu on voinut lähteä niin suurille kierroksille, että joku pieni tapahtuma on noussut symboliseksi jollekin moitittavalle menettelylle.

Kuinka sitten pyytää anteeksi, kun ei ole varsinaista uhria tai tahoa, jolta pyytää anteeksi? Siinä tapauksessa henkilö voi todeta, että keskustelu on mennyt sellaisille kierroksille, että hänellä ei ole siihen liittymäpintaa. Sinänsä keskustelua voi halutessaan kannustaa, mutta anteeksi ei tarvitse pyytää.”

Miten lopulta saadaan anteeksi?

“Anteeksipyynnön tulee olla tehokas ja uskottava. Joskus näkee sanottavan, ettei jonkun anteeksipyyntö ole vaikuttanut vilpittömältä. Se on tietysti hankala tilanne, jos tämä anteeksipyytäjä on aidosti pahoillaan. Anteeksipyynnön todelliseksi todistaminen on vähän sellainen juttu, että se vie aikaa. Aina ei voi tietää, onko anteeksipyyntö vilpitön vai performanssi.

Mielestäni yksi pulma sosiaalisessa mediassa ja jopa ihan perinteisessä mediassa on sellainen armottomuus, että yksi tapahtuma nousee ihmistä täysin määrittäväksi tekijäksi. Jollain tavalla meidän pitäisi yhteiskuntana ymmärtää, että kaikki päivät ei ole hyviä päiviä ja mokia voi tulla.

Anteeksipyyntö ja anteeksianto voivat olla mahdollisuus oppia itsestään. Moka on osa elämää, kuten myös kasvaminen ja armollisuus sen suhteen, että mokia sattuu.”

Lue myös: Maria Veitola puolustaa häirinnän uhreiksi joutuneita naisia – ”Valtarakenteet suojelevat, etenkin miehiä, rikkaita ja kuuluisia väärintekijöitä”

Lue myös: Voiko kolme pientä sanaa, ”Minä annan anteeksi”, muuttaa ihmisen elämän?