Analyysi: sote kuoli, eläköön sote – Tällainen uudistus toteutetaan vaalien jälkeen
Todennäköistä on, että soten uudistamisen vie maaliin seuraava hallitus, jossa istuvat sdp ja vihreät. Seura selvitti, minkälaisen soten nämä puolueet haluavat.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd) on avainroolissa, kun sosiaali- ja terveyspalveluja yritetään uudistaa seuraavan kerran.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistus kaatui, ja niin kaatui myös hallitus.
Ikääntyvä Suomi tarvitsee kuitenkin kipeästi sosiaali- ja terveydenhuollon korjaamista: palveluja pitää parantaa ja jonoja lyhentää ilman, että kustannukset kasvavat kohtuuttomasti. Eriarvoisuuttakin olisi syytä vähentää.
Seuraava hallitus löytää vääjäämättä soten edestään. Uudistus on todennäköisesti tulevien hallitusneuvottelujen tärkein kysymys.
Sote on nyt kaatunut perustuslakiongelmiin vaalikauden loppusuoralla sekä 2015 että 2019. Sipilän seuraaja haluaa taatusti välttää edeltäjiensä kohtalon.
Pohjatyö on tehty
Mielipidemittausten valossa seuraava pääministeri on nykyinen oppositiojohtaja Antti Rinne (sd). Oppositiosta hallitukseen nousevat varsin todennäköisesti myös vihreät.
Kaiken järjen mukaan tulevan sote-uudistuksen sisältö on lähellä näiden puolueiden kantoja.
Toiveikkuutta uudistuksen toteutumisesta lisää se, että kaikki puolueet tietävät muutoksia tarvittavan nykyään vielä entistäkin kipeämmin.
Tähän asti tehty valmistelutyö ei mene hukkaan, päinvastoin. Uudelle hallitukselle on tarjolla hyvät pohjat. Nyt tiedetään, minkälaiset muutosehdotukset jäävät todennäköisesti jurnuttamaan eduskunnan valiokuntiin tai pysähtyvät perustuslakiasiantuntijoihin vastustukseen.
Ja mikä tärkeintä, puolueet haluavat näyttää kansalaisille, että politiikka ei ole täysin rikki.
Miten sosiaali- ja terveydenhuolto siis muuttuu?
Katsotaan ensi, mitkä uudistukset eivät toteudu.
Näin ei käy
Keskusta halusi luoda väliportaan hallinnon, jossa 18 maakunnalle olisi osoitettu sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi parikymmentä muutakin tehtävää. Tämä ei toteudu.
Laaja-alainen maakuntahallinto ilman maakunnille annettavaa verotusoikeutta ei herättänyt suurta innostusta muussa poliittisessa kentässä, ja voi olla, että keskustakin muuttaa linjaustaan. Kun Sipilä kertoi tänään hallituksensa erosta tiedotustilaisuudessa, hän lupasi, että puolue julkistaa ensi viikolla ”päivitetyn” maakuntamallin.
Kokoomus halusi taas avata terveyskeskukset kilpailulle. Tämä ei toteudu ainakaan siinä laajuudessa kuin Sipilän hallitus ehdotti.
Sdp:n sotelinjauksen mukaan pääosassa säilyy julkinen palvelutuotanto, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Vihreät ovat samoilla linjoilla, heidän mielestään yritysten ja järjestöjen tehtävä on vain ”täydentää ja kirittää” julkista tuotantoa.
Näin käy
Kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy nykyisestä. Ainakin jonkin verran.
Demarit ovat valmiita antamaan suomalaisille palveluseteleitä ja henkilökohtaisen budjetin. Ne helpottavat hoitoonpääsyä myös oman alueen ulkopuolelle.
Hoitopaikan valinnan helpottamiseksi sdp lupaa lisää tietoa eri yksiköiden hoidon laadusta.
Samoilla linjoilla ovat myös vihreät, kunhan valinnanvapautta lisätään ”vaiheittain ja hallitusti” nykyiseltä pohjalta.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta ”leveämmille hartioille”. Tästä periaatteesta vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, joskin hartioiden parhaasta leveydestä esiintyy eri käsityksiä.
Vihreät puhuvat maakunnista, mutta muistuttavat, että ihannetapauksessa niiden lukumäärä olisi 9-12 nykyisen 18:n asemasta.
Sdp:n virallinen linja taas on se, että Suomeen pitäisi perustaa ”sote-kuntia”, suuria itsehallinnollisia alueita, jotka sekä tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluja että ostavat niitä yksityisiltä ja järjestöiltä.
Sote-kuntien lukumäärän sdp jättää avoimeksi. Mahdotonta ei liene sekään, että sote-kunnat perustetaan nykyisen maakuntajaon pohjalle, vaikka demareilla onkin keskustan maakuntavyörytyksen vuoksi toistaiseksi vaikeuksia lausua ääneen sanaa ”maakunta”.
Väliportaan hallinnosta ei tule kumileimasinta, vaan alueet saavat verotusoikeuden. Tätä kannattavat sekä sdp että vihreät.
Yksi asia on lähes varma: suomalaiset pääsevät äänestämään uusissa vaaleissa.
Sekä sdp että vihreät kannattavat suorilla vaaleilla valittavia alueellisia valtuustoja.
Uusien alueellisten vaalien luulisi sopivan myös ”maakuntien Suomen” puolesta pitkään puhuneelle keskustalle, jonka ilmeinen osa on vaikuttaa ensi vaalikauden ajan maan suurimpana oppositiopuolueena.