Arseeni on näkymätön uhka juomavedessä – Vanhan hirsitalon porakaivossa ilmeni pientaloasujan pahin painajainen
Juomaveden korkea arseenipitoisuus kannattaa ottaa vakavasti. Sanna Kuparinen yllättyi porakaivosta otetun vesinäytteen tuloksesta.
Arseeni on alkuaine, jota on kertynyt luonnostaan maaperän kallioon. Siitä arseenia voi liueta pohjaveteen ja kulkeutua myös kaivoveteen.
Kun Sanna Kuparinen päätti miehensä kanssa muuttaa vanhaan hirsitaloon, pariskunta törmäsi epämiellyttävään ongelmaan. Talon vesi johdetaan porakaivosta, koska kiinteistö ei kuulu kunnalliseen vesijohtoverkkoon.
Muuton yhteydessä tontille tehdyn porakaivon vedestä paljastui korkeita arseenipitoisuuksia.
”Mietimme porakaivon paikkaa ja se osui kohtaan, josta löytyi paljon arseenia”, Sanna Kuparinen kertoo.
Arseeni on haaste haja-asutusalueilla
Arseeni on hajuton, mauton ja väritön alkuaine, jota esiintyy Suomessa etenkin Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueiden maaperässä. Sitä on kertynyt luonnostaan maaperän kallioon, josta se voi liueta pohjaveteen ja kulkeutua sitä kautta kaivoveteen.
Korkeat arseenipitoisuudet ovat enimmäkseen haja-asutusseutujen ja mökkiläisten ongelma, josta voi päästä eroon liittymällä kunnalliseen vesijohtoverkkoon tai joissakin tapauksissa hankkimalla vedenpuhdistimen.
Kupariset joutuivat poraamaan kaivon tavallista syvemmälle, mikä lisäsi kustannuksia. He päätyivät hankkimaan puhdistuslaitoksen, jonka kanssa kaivon kokonaisinvestointi nousi lähes 12 000 euroon.
Pullovesi päivittäin kaupasta
Käyttövedessä olevan arseenin raja-arvo on kymmenen mikrogrammaa litrassa. Sanna Kuparisten porakaivossa oli merkittävästi tätä korkeampi.
Puhdistuslaitoksesta huolimatta pariskunta hankkii juomavetensä päivittäin kaupasta pullotettuna.
”Voi olla, että puhdistuslaitos kykenee puhdistamaan veden, mutta emme silti uskalla juoda sitä arseenin terveysriskien takia. Maalaisjärki sanoo, että älä juo. Tarkoituksena on pikimmiten löytää ekologisempi ratkaisu, mahdollisesti vanhoja kaivoja hyödyntämällä, jotta saisimme puhtaan juoma- ja käyttöveden kotitalouteemme”, Sanna Kuparinen kertoo.
Markkinoilla on vedenpuhdistimia, jotka suodattavat arseenia vesipisteestä muun muassa käänteisosmoositeknologialla. Kyseinen laite asennetaan tyypillisesti tiskipöydän alle, jolloin tiskipöytään asennetaan erillinen juomavesihana.
Tarjolla on myös laajempia, koko kiinteistölle tarkoitettuja puhdistinjärjestelmiä, jotka puhdistavat juomaveden lisäksi myös käyttöveden. Tällainen laite Kuparisilla on käytössä.
Lue myös: Tiedätkö, miksi lämmin hanavesi ei kelpaa juotavaksi?
Altistuminen aiheuttaa syöpäriskin
Pitkäaikainen altistuminen suurille arseenimäärille voi aiheuttaa syöpää. THL:n mukaan erityisessä riskiryhmässä ovat ne, jotka juovat hyvin arseenipitoista vettä päivittäin. Veden arseenipitoisuus määrää riskin. Jos vedessä on vain vähän arseenia ja määrä jää alle raja-arvon, riskiä ei ole, THL:stä kerrotaan.
”Riski alkaa pikkuhiljaa nousta, kun säännöllisesti juodaan vettä, jonka arseenipitoisuus ylittää 10 mikrogramman raja-arvon. Syöpäriski kasvaa selvästi siinä vaiheessa, kun veden arseenipitoisuus ylittää 150 mikrogrammaa litrassa. Tällöin arseeni voi aiheuttaa etenkin virtsarakon syöpää sekä keuhko– ja ihosyöpiä”, THL:n erikoistutkija Merja Korkalainen kertoo.
Kymmenen mikrogramman raja-arvo perustuu nimenomaan syöpäriskiin. Muita mahdollisia, erittäin suuresta arseenialtistumisesta aiheutuvia terveysvaikutuksia ovat Korkalaisen mukaan ihomuutokset, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes.
Lue myös: Riisissä on syöpävaarallista arseenia – Piileekö riisin syönnissä vaara?
Arseenipitoisuus voi ilmetä naapurissa
Arseenipitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi pienelläkin alueella. Merja Korkalaisen mukaan paikallisen porakaivon vedenlaadusta ei voi päätellä, kuinka laadukasta kaivovesi on naapurin puolella.
”Tyypillisesti arseenipitoisuus porakaivoissa jää alle 0,2 mikrogrammaan. Ongelma ei ole merkittävä koko Suomen mittakaavassa. Silloin kun pitoisuus ylittyy, se voi nousta useisiin satoihin mikrogrammoihin litrassa. Peseytymisvetenä ongelmaa ei ole, koska arseeni imeytyy huonosti ihon kautta”, Korkalainen selvittää.
Entä voiko runsaasti arseenia sisältävää kaivovettä käyttää saunassa? Tätä ei Korkalaisen mukaan ole tutkittu.
”Jos arseenipitoisuus vedessä on erittäin suuri, voi olla parempi, ettei sitä käytetä kiuasvetenä”, hän sanoo.
Vedenlaadun mittaus hyväksytyssä laboratoriossa
THL suosittelee mittaamaan kaivoveden laadun säännöllisesti, noin kolmen vuoden välein. Myös Sanna Kuparinen aikoo miehensä kanssa mittauttaa porakaivon vedenlaadun lähiaikoina. Äskettäin hän törmäsi arseeniaiheiseen keskusteluun Facebookissa ja havahtui.
”Haluamme tietää, mikä meidän perheemme riski on. Facebook-keskustelu herätti minut taas ajattelemaan asiaa”, Kuparinen kertoo.
THL:n Merja Korkalainen muistuttaa, että vedenlaadun mittaus on hyvä teettää Ruokaviraston hyväksymällä laboratoriolla:
”Silloin voi varmistua siitä, että tulos on luotettava.”