Eikö työ tarjoa tarpeeksi haasteita? – Boreout eli kyllästyminen oireilee osin uupumuksen ja stressin tavoin

Työelämän tutkijan Helka Pirisen mukaan yksitoikkoinen työ voi vähentää työn merkityksellisyyden tunnetta ja johtaa tylsistymiseen eli boreoutiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tylsistyminen voi johtaa pahimmillaan uupumiseen, stressiin ja masennukseen.

Työelämän tutkijan Helka Pirisen mukaan yksitoikkoinen työ voi vähentää työn merkityksellisyyden tunnetta ja johtaa tylsistymiseen eli boreoutiin.
Teksti:
Anni Niittylahti

Suomalainen ei halua päästä työelämässä helpolla, vaan haasteita kaivataan. Tämän on todennut työelämän tutkijana, valmentajana ja tietokirjailijana työskentelevä Helka Pirinen.

Ihmisen sisäistä motivaatiota ruokkivat vaihtelevuus ja haasteet. Jos työ ei tarjoa näitä asioita, on vaarana, että ihminen kyllästyy ja työ menettää merkityksensä.

”Työn ollessa aina liian samanlaista ja monotonista, niin työntekijälle voi syntyä apatia työtä kohtaan”, Helka Pirinen kuvailee.

Boreout voidaan samankaltaisten oireidensa vuoksi tulkita uupumukseksi tai stressiksi. Käytös muuttuu passiiviseksi, ja työntekoa kohtaan ei löydy intoa. Pirisen havainnon mukaan tylsistyneillä ihmisillä harvoin kuitenkin esiintyy samanlaisia fyysisiä oireita kuin burnoutin ja stressin kanssa kamppailevilla. On kuitenkin vaarana, että apatia johtaa lopulta näiden syntymiseen.

Lue myös: Tunnista uupumuksen merkit – ”Vapaapäivä ei pelasta, jos arki on liian kuormittavaa”

Työelämä ei vastaa nuorien odotuksiin

Nuoret aikuiset tylsistyvät työssään erityisesti silloin, kun työ ei vastaa heidän odotuksiaan, eikä se tunnu merkitykselliseltä. Helka Pirisen mukaan z-sukupolven edustajat kaipaavat työltään elämyksellisyyttä, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Jälkimmäistä nakertaa erityisesti viime vuosina lisääntynyt etätyöskentelykulttuuri. Yhteisöllisyys voi jäädä puuttumaan myös kausi- ja pätkätöissä, jossa vaihtelevuus on suurta.

”Ei välttämättä muisteta työntekijän nimeä, mikä vähentää tunnetta, että kuuluu ryhmään”, Pirinen sanoo.

Uusille työntekijöille tulee hänen mukaansa antaa mahdollisuus löytää oma paikkansa perehdytyksellä ja ottamalla heidät heti osaksi tiimiä. Nuorten työn odotuksien aliarvioiminen ei ole ratkaisu, vaan työelämän muuttaminen.

Helka Pirinen haluaa muistuttaa ihmisiä olemaan armollisia itseään kohtaan myös työelämässä. © Leena Koskela

Työpäiviin voi vaikuttaa itse esihenkilön vastuuta unohtamatta

Helka Pirinen kannustaa työntekijöitä itseään ottaa asia puheeksi, jos kokee tylsistymistä työssään.  

”Ota asia esille työpaikalla. Puhu esihenkilön kanssa ja kerro, että haluat muutosta työhösi.”

Työpäiviin tuo vaihtelevuutta uusien työtapojen kokeileminen ja sosiaalisen kanssakäymisen lisääminen. Pirinen muistuttaa, että kahvitaukoa ei tarvitse kuluttaa sosiaalisessa mediassa vaan silloin voi mennä kahvihuoneeseen rupattelemaan työkavereiden kanssa. Palautteen saaminen lisää työn merkityksellisyyttä, ja sitä voi myös itse pyytää.

Helka Pirinen muistuttaa, etteivät työelämän muutos ja kyllästymisen karsiminen ole pelkästään työntekijöiden tehtävä, vaan esihenkilöillä on myös vastuu. Esihenkilöiden tulee kuunnella työntekijöitään ja tarjota heille tarvittaessa haastavampia tehtäviä.

Pirinen on töidensä kautta todennut, että työnkierto antaa uutta mielenkiintoa työntekoa kohtaan. Virikkeiden lisääminen ja muutos voivat parhaimmillaan vähentää työvoiman vaihtuvuutta.

”Pitää katsoa peiliin, että miksi jengi lähtee yrityksestä pois. Syy voi olla, että ihmiset eivät motivoidu, eivätkä saa oppia uutta.”

Työuupumus opetti Rosanna Marilan tarkkailemaan työpäiviä ja itseään. ”Olen paljon pohtinut sitä, miksi haluan suorittaa, miksi se on niin kovin tärkeää?”
Työuupumus opetti Rosanna Marilan tarkkailemaan työpäiviä ja itseään. ”Olen paljon pohtinut sitä, miksi haluan suorittaa, miksi se on niin kovin tärkeää?” © Sampo Korhonen/Otavamedia

Lue myös: Miksi työ kaataa tekijänsä? Rosanna Marila huomasi, miten työelämä vaatii lähes kaikilla aloilla uudenlaista kovuutta

X