Elävät sudet eivät päässeet lavalle: Euroviisukeitos kuplii aina shokeerausta, politiikkaa ja vähemmistöjä
Euroviisuasiantuntija Anna Muurinen haluaisi nähdä, mitä tapahtuisi jos Elton John tarjoaisi Suomelle euroviisukappaletta.
Euroviisujen tämän kertainen Suomen edustaja Sandhja oli paikalla sunnuntaisissa avajaisbileissä. Esiintymisvuorossa hän on tiistaina.
Euroviisuviikko on alkanut ja Tukholman Globenissa valmistaudutaan lauantain suureen juhlaan. Suomessa televisioiden äärellä jännitetään jo tiistaina, jolloin selviää, nähdäänkö Sandhja finaalissa. Uuden Musiikin Kilpailussa suomalaiset puolelleen voittanut Sandhja kilpailee Ruotsissa kappaleella Sing It Away ja esiintyy semifinaalissa ensimmäisenä.
Vannoutunutta viisufania, Euroviisut – kisastudion käsikirja -kirjan tekijää Anna Muurista harmittaa, että Sandhja avaa kilpailun.
”Olisin toivonut, että hän esiintyisi loppupäässä. Sing It Away on iloinen biisi synkkien laulujen joukossa, siksi se olisi ollut ihana lopussa. Toivotaan kuitenkin parasta!”
Anna Muurinen on seurannut Euroviisuja pikkutytöstä asti. Lauantaina hän näkee finaalin livenä kymmenennen kerran. Hän todisti viisuja Globenissa myös vuonna 2000.
”Silloin kisoihin oli ensimmäistä kertaa helppo ostaa lippuja”, Muurinen muistelee. ”Sitä ennen Euroviisut olivat elitistisempi tapahtuma, joka järjestettiin pienemmissä juhlasaleissa. Liput olivat todella kalliit ja yleisö oli pukeutunut iltapukuihin.”
Vuosituhannen taitteessa ruotsalaiset uudistivat Euroviisuja ja se alkoi muodostua kansanjuhlaksi.
Lainaaminen kannattaa
Ruotsi on voittanut Euroviisut kuudesti, ensimmäisen kerran vuonna 1974 ABBA:n johdolla. Voittokappale Waterloo johdatti ABBA:n yhdeksi maailman tunnetuimmista bändeistä. Ei siis ihme, että muutkin viisumaat luottavat Ruotsin hittinikkareihin ja tilaavat heiltä laulunsa. Kyproksen edustaja, Minus One -bändi kilpailee tänä vuonna kappaleella Alter Ego, jota on ollut kirjoittamassa ruotsalainen Thomas Gustafsson. Gustafsson oli säveltämässä myös euroviisuvoittaja Loreenin Euphoria-kappaletta.
”Ei voi muuta kuin ihailla sitä, kuinka ruotsalaiset ovat onnistuneet tuotteistamaan tuonkin. Se on aikamoinen temppu!” Anna Muurinen huokaa ja lisää, että ’lainaaminen’ saattaa jopa olla syy siihen, miksi Euroviisut elävät edelleen.
”Jos vaikkapa azerbaidzanilaiset katsovat, että parasta mitä he voivat esittää, on ruotsalaisten tekemä laulu, niin mitä meillä on siihen sanomista?” hän kysyy ja heittää:
”Mitä, jos Elton John tarjoaisi Suomelle biisiä? Haluaisin nähdä, kuinka kävisi!”
Tanssii (alastomana) susien kanssa
Euroviisuissa on esiintynyt vuosien varrella useita artisteja, jotka ovat antaneet äänen vähemmistöille. Sukupuolensa korjauttanut Dana International voitti kilpailun 2008, Itävallan parrakas drag-artisti Conchita Wurst taas 2012. Venäjä lähetti vuonna 2012 Euroviisuihin kuoron, joka koostui mummoista. Suomea edusti viime vuonna Kreikassa Pertti Kurikan Nimipäivät, jonka jäsenet ovat kehitysvammaisia.
Energinen Sandhja luottaa pirteään kappaleeseensa ja Akkabellat-nimiseen tanssilaulajaryhmäänsä, eikä ole lähtenyt ottamaan turhia riskejä lavashow’ssaan – toisin kuin esimerkiksi valkovenäläinen Ivan. Ivan halusi esiintyä Euroviisuissa alastomana susien kanssa. Euroviisut sanoivat kuitenkin suunnitelmalle ei, kilpailun säännöissä kun lukee, ettei lavalle saa tuoda eläimiä. Ivanin kohtaloksi jäi tyytyä esiintymään vaatteet päällä – hologrammisusien kanssa.
Tämän vuoden viisujen tiimoilta on ehditty kohista enemmänkin. Euroopan yleisradiounioni EBU antoi Romanialle lähtöpassit tämän vuoden viisuista, koska Romanian yleisradioyhtiö ei ollut maksanut EBU:lle jäsenmaksuaan. Ennakkosuosikkeihin lukeutuva Ukrainan edustaja Jamala taas on herättänyt keskustelua kappaleellaan 1944, joka kertoo Stalinin vainosta. Euroviisujen sääntöjen mukaan laulut eivät saa ottaa poliittisesti kantaa. Jamala pääsi kuitenkin mukaan.
Lordista tuli uusi lätkä
Kun Anna Muurinen kertoi 90-luvulla fanittavansa Euroviisuja, hänelle naurettiin päin naamaa. Viisut eivät olleet kovassa huudossa eikä Suomella ollut tapana menestyä niissä. Joka kevät, kun pisteitä jaettiin, naureskelivat suomalaiset kisakatsomoissaan, että Suomi jäisi nollille kuten vuonna 1982. Silloin Kojo edusti Suomea Nuku pommiin –kappaleella ja sanat ”zero points” tulivat kansakunnalle tutuksi.
Anna Muurisen mielestä Lordin viisuvoitto vuonna 2006 muutti suomalaisten suhtautumisen Euroviisuihin.
”Oli hienoa saada kisat Suomeen. Kun ihmiset näkivät, minkälaiset ne todella ovat, oli enää vaikea väheksyä niitä.”
Enää hänen viisuhulluudelleen ei naureskella, pikemminkin päinvastoin. Kun Muurinen nykyään sanoo olevansa viisufani, tulee vastaukseksi yhä useammin ”Niin minäkin!”
Anna Muurinen toivoo, etteivät suomalaiset unohtaisi Lordin voittoa. Hän vertaa sitä suomalaisten menestykseen jääkiekossa.
”Suomessa kasvaa nyt sukupolvi, jonka mielestä euroviisuvoitto on täysin mahdollinen. Minun lapsuudessani niin ei ajateltu. Hyvä itsetunto ruokkii menestystä, niin Euroviisuissa kuin lätkässäkin.”
Parasta Euroviisuissa on Anna Muurisen mukaan kuitenkin musiikki ja se, kuinka musiikki yhdistää ihmisiä.
”Euroviisut ovat vastavoima nykyiselle, ahdistavalle ilmapiirille. Euroviisujen alkuperäinen idea oli yhdistää kansaa, ja huomaan niiden luovan taas samaa henkeä. Kun tapaan serbialaisen Tukholman kadulla, meillä on heti yhteistä puhuttavaa. Se on ihanaa. Vaikka Euroviisuissa on aina politiikkaa ja julistamista, valtaosa musiikista on iloista poppia. Se on symppis juttu.”