Flow on kuin urbaani nuorisokulttuuri pähkinänkuoressa – pukeutumista, musiikkityylejä ja tapahtumatarjontaa leimaa pirstaleisuus

Jaa kaverilleTilaa Seura
Flow-festivaalilla nuoret erottautuvat joukosta yksilöllisillä tyyleillään. Kaikkea löytyy kirjavista vaatteista pelkistettyyn mustaan. © Milla Olkkonen / Otavamedia
Hipsteri-käsite on kokenut inflaation, mutta valtavirran laitamilla olevista ilmiöistä kiinnostuneet nuoret eivät ole kadonneet minnekään.

”Ota pystyssä! Ei kun pystykuva!” kajahtaa ohjeistus kuvaajalle.

Flow-festivaali toivottaa kävijät tervetulleeksi rivillä eri kuosein taiteiltuja kuvausseinämiä. Epäselväksi ei jää, että oma tyyli ja läsnäolo festareilla tahdotaan jakaa sosiaalisessa mediassa.

Hymyilevien nuorten aikuisten yllä on kuvioituja pitkävartisia sukkia, maihareita, lenkkareita, kirjavia kauluspaitoja, kulahtaneita bändipaitoja ja eri kuosisia haalariasuja. Erilaisia tyylejä on niin paljon, että harva varsinaisesti erottuu joukosta.

Flow-festivaalin kuvausseinämillä on ruuhkaa, kun kävijät tahtovat itsestään kuvia. © Milla Olkkonen / Otavamedia

Ei enää hipsteriä

Vuosittain Flow-festivaalin lähestyessä vitsaillaan hipstereistä – keitä he ovat, missä he ovat ja löytyykö heitä Flow’sta.

Nuorisotutkimusverkoston tutkijan Janne Poikolaisen mukaan termi on kokenut inflaation.

”Arkikielessähän sanaa voi tänä päivänä käyttää minkä tahansa asian yhteydessä. En ole nykyään ollenkaan varma, mihin käsite edes viittaa”, hän sanoo.

Vaikka hipsteri-käsite on paisunut, valtavirran laitamilla olevista ilmiöistä kiinnostuneet nuoret eivät ole kadonneet minnekään. Hipstereiksi kutsutut nuoret ovat ajassaan olleet kiinnostuneita tietyistä asioista esimerkiksi musiikki- ja pukeutumistyylien suhteen.

Vuosien varrella urbaanien edelläkävijöiden ryhmän kiinnostuksen kohteet ovat osittain valtavirtaistuneet. Samalla niiden tilalle on tullut uusia vaihtoehtokulttuurin muotoja.

Yleisö tanssi letkeästi Flow-festivaalilla jo iltapäivästä. © Milla Olkkonen / Otavamedia

Nuorisokulttuuri on pirstaleisempaa kuin ennen

Tyypillistä tämän hetken nuorisokulttuurille on, että se on pirstaloitunut. Yhtä selkeitä alakulttuureita ei ole kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. Nuorten urbaanien aikuisten kiinnostuksen kohteissa korostuu kaikkiruokaisuus.

”Jos ajatellaan musiikin puolelta, esimerkiksi edesmennyt NRGM-verkkojulkaisu oli vahvasti ytimessä hipsteriydeksi kutsutussa skenessä. Se kirjoitti niin elektronisen musiikin pioneereista kuin Kikastakin”, kertoo Poikolainen.

Olennainen osa hipsteriydeksi kutsuttua ilmiötä onkin kyky ja halu etsiä myös kliseisistä tai kaupallisista ilmiöistä kiinnostavia elementtejä.

”Aina on ollut ja aina tulee olemaan nuoria aikuisia, jotka ovat halukkaita kääntämään kiviä löytääkseen jotain uutta ja mielenkiintoista.”

Uusi ja mielenkiintoinen saattaa yhtä lailla olla jotain vanhaa, jossa nähdään jotain uudella tapaa kiinnostavaa.

”Retro on vahvasti mukana, oli kyse sitten pukeutumisesta tai musiikista. Yhtäkkiä esiin saattaa nousta 80-luvun iskelmä tai italodisco, jotka olivat molemmat omana aikanaan parjattuja trenditietoisemman yleisön keskuudessa”, Poikolainen sanoo.

Tänä päivänä erottautuminen ei tapahdu niinkään selkeiden alakulttuuristen tyylien kautta, vaan keskiössä on yksilöllinen erottautuminen ja erilaisten tyylien yhdisteleminen.

Kira Holopainen, 20, ei seuraa muotia, mutta poimii tyyli-ideoita ympäristöstään. Annika Oidekivi, 20, kuvailee pilke silmäkulmassa tyyliään wannabe renttuhipiksi.

Kira Holopainen, 20, ei seuraa muotia, mutta poimii tyyli-ideoita ympäristöstään. Annika Oidekivi, 20, kuvailee pilke silmäkulmassa tyyliään wannabe renttuhipiksi. © Milla Olkkonen / Otavamedia

 

Onni Paajanen, 20, pitää mustan ja valkoisen yhdistelmästä sekä yksityiskohdista. Toisessa korvassa kimaltaa kultainen nappikorvis, toisessa rengas. Petra Hakonen, 18, löytää usein kirpparilta kivan vaatekappaleen, jonka ympärille luo asukokonaisuuden.

Onni Paajanen, 20, pitää mustan ja valkoisen yhdistelmästä sekä yksityiskohdista. Toisessa korvassa kimaltaa kultainen nappikorvis, toisessa rengas. Petra Hakonen, 18, löytää usein kirpparilta kivan vaatekappaleen, jonka ympärille luo asukokonaisuuden. © Milla Olkkonen / Otavamedia

Kaupunkikulttuuri kukkii

Kun ensimmäinen Flow Festival järjestettiin VR:n makasiineilla vuonna 2004, se oli selkeämmin alakulttuurinen musiikkitapahtuma. Flow on paisunut siinä missä hipsteri-käsitekin ja muuttanut Sörnäisten Kaikukadun kautta nykyiselle paikalleen Suvilahden teollisuusalueelle.

Vuonna 2018 kolmipäiväisellä festivaalilla oli 84 000 kävijää.

”Olkoonkin, että Flow on urbaania ja pääkaupunkiseutulaista, se on kuitenkin aika valtakulttuurista nykyään”, Poikolainen toteaa.

Kun vanhemmat pienet festivaalit kasvavat, tilalle tulee uusia vaihtoehtokulttuurisempia tapahtumia. Intiimimpää festivaalielämystä tarjoavat esimerkiksi Turun Ilmiö ja Hailuodon Bättre Folk. Rockfestari Naamat Muuramessa on sen sijaan säilytetty suosiostaan huolimatta pienenä festarina jo 20 vuotta.

Festivaaliviikonloppujen lisäksi tapahtuu paljon muutakin.

”Kaupunki- ja vaihtoehtokulttuurihan voi meillä tällä hetkellä erittäin hyvin”, Poikolainen sanoo

Esimerkiksi kokeilevammalle taiteelle pyritään luomaan entistä enemmän tilaa. Taiteiden yön ja Art Goes Kapakan kaltaiset tapahtumat koostuvat useista pienemmistä tapahtumista, joiden sisältö vaihtelee.

”Kun puhutaan kaupunkikulttuurista ylipäätään, sitä luonnehtii enenevissä määrin eräänlainen antispektaakkelimaisuus. Kulttuurielämyksiä haetaan jostain pienimuotoisemmasta, jossa on rosoa ja käsityön tuntua”, miettii Poikolainen.

Helsinkiläiset Henri Nikkilä, 24, Saana Pohjonen, 24, ja Anton Saares, 26, nauttivat Flow'n kulttuuritarjonnasta jokaisena kesänä. Kaikki kertovat saavansa usein vaatteita kavereiltaan. Pohjosella on meneillään kausi, jolloin hän käyttää koruja. "Välillä en tykkää käyttää niitä ollenkaan", hän sanoo.

Helsinkiläiset Henri Nikkilä, 24, Saana Pohjonen, 24, ja Anton Saares, 26, nauttivat Flow’n kulttuuritarjonnasta jokaisena kesänä. Kaikki kertovat saavansa usein vaatteita kavereiltaan. © Milla Olkkonen / Otavamedia

Näyttäytymistä vai musiikista nauttimista?

Poikolainen ei näe ollenkaan huonona asiana sitä, että Flow on kasvanut ja kehittynyt. Tapahtuman luonne vain muuttuu samalla, kun se kehittyy.

”Musiikki- ja taidetarjontahan siellä on erittäin laadukasta edelleen. Flow-puheeseen myös ikään kuin kuuluu pohdiskella, miten festivaali on muuttunut.”

Entäpä myytti siitä, että Flow’hun tullaan näyttäytymään?

Poikolainen uskoo, että alkuaikojen Flow-festivaalille tultiin etupäässä musiikin ja samanhenkisten ihmisten takia.

”Ajattelisin, että nykyään siihen liittyy enemmän myös sellaista, että tullaan kokemaan yleistä festivaalitunnelmaa. Näyttäytymisen takia paikalle tuleminen kuulostaa kuitenkin aika kaukaa haetulta. Siinä lienee kyse enemmänkin Flow’hun liitetyistä stereotyyppisistä mielikuvista kuin todellisuudesta.”

Flow-festivaalin värikkäät kuvausseinät antavat oivan taustan kuvien ottamiselle. © Milla Olkkonen / Otavamedia

X