Yli 100 000 ihmistä kuoli kuumuuteen Euroopassa kahden viime kesänä aikana − Suomessakin satoja ennenaikaisia kuolemia hellejaksojen aikaan

Vaikka Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilarajoissa pysyttäisiin, tulee helteistä johtuvien kuolemien määrä lisääntymään.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomalaisia kuolee vähiten lämpötilan ollessa noin 14 astetta.

Vaikka Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilarajoissa pysyttäisiin, tulee helteistä johtuvien kuolemien määrä lisääntymään.
Teksti:
Anni Niittylahti

Kahden viime kesän aikana Euroopassa kuoli helteiden seurauksena yli 100 000 ihmistä.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalaksen mukaan eniten hellekuolemia oli Etelä-Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa. Keski-Euroopassa kuolleisuuslukemissa korostuivat Saksa ja Ranska.

”Arvioiden mukaan 50 000–70 000 ihmistä kuoli per kesä”, Taalas sanoo.

Viime vuosi oli ennätyksellisen lämmin lähes kaikkialla muualla paitsi Suomessa. Etelä- ja Keski-Euroopassa lämpötilat kohosivat yli 40 asteeseen ja lähentelivät paikoitellen 50 astetta.

Hellejaksojen aikana satoja suomalaisia kuolee ennenaikaisesti

Suomen kesät ovat toisinaan hyvinkin kuumia, mutta lämpömittarit eivät näytä yhtä hurjia lukemia kuin etelässä. Onko helle vaaratekijä pohjolassa?

”Myös meillä Suomessa kuolee ihmisiä helteen takia, ­mutta ­pienemmässä skaalassa. Tyypillisesti he ovat vanhoja ja sairaita”, Petteri Taalas kertoo.

THL:n mukaan vakavien terveysvaikutusten riski kohdistuu erityisesti yli 65-vuotiaisiin ja pitkäaikaissairaisiin ihmisiin. Pitkittyneestä hellejaksosta voi aiheutua useampia satoja ennenaikaisia kuolemia Suomessa.

Ilmatieteen laitos antaa hellevaroituksen, kun  päivän ylin lämpötila kohoaa yli 27 asteeseen ja keskilämpötila 20 asteeseen. Tuolloin riskiryhmiin kuuluvien ihmisten on syytä suojautua parhaansa mukaan kuumuudelta.

Helsingin kivitalot varastoivat lämpöä

Nykyinen tiheä kaupunkisuunnittelu ei auta ihmisiä helteistä selviämisessä. Petteri Taalas nostaa esimerkiksi Helsingin, johon rakennetaan jatkuvasti lisää kivistä kaupunkiympäristöä.

Se on ongelma, sillä betoni ja asfaltti varastoivat itseensä paljon lämpöä ja synnyttävät ympäristöön lämpösaarekkeen. Tällaiset alueet viilenevät öisin huonosti, jos ollenkaan.

Ilman Itämerta tilanne pääkaupungissa olisi Taalaksen mukaan selkeästi tukalampi. Merellä on viilentävä vaikutus alueisiin, jotka sijaitsevat parin kilometrin säteellä merenrannasta.

Lue myös: Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas: ”Fossiilisista polttoaineista päästävä eroon”

Kuolleisuus lisääntyy ilmastotoimista huolimatta

Muuttuuko tilanne jatkossa vielä entistäkin pahemmaksi?

Petteri Taalas kertoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana hellekuolemat ovat lisääntyneet 30 prosenttia verrattuna edelliseen kymmeneen vuoteen.

Arvioiden mukaan määrä tulee lisääntymään 2060-luvulle saakka, pysyttiin Pariisin ilmastosopimuksen lämpötilarajoissa tai ei.

”Tilanne voi tasaantua 2060-luvulta eteenpäin, jos lämpötilan nousu saadaan pysymään alle kahdessa asteessa”, Taalas sanoo.

Lue myös: Miten huolehtia kehon nesteytyksestä? Tässä vinkit liikuntaan ja helteeseen!

Lue myös: Helle voi olla vaarallinen kenelle tahansa: Lääkäri antaa 10 vinkkiä suojautumiseen

Helteellä hikoilu lisääntyy, joten on juotava enemmän.
Helteellä hikoilu lisääntyy, joten on juotava enemmän. Kuva: istockphoto
X