Heti eläkkeelle, kiitos!
Miten seitsemän vuotta vanha joustava vanhuuseläkeikä toimii työpaikoilla? Tutkimuspäällikkö Eila Tuominen Eläketurvakeskuksesta kollegoineen kysyi asiaa sekä työnantajilta että työntekijöiltä.
Ovatko suomalaiset tyytyväisiä vanhuuseläkkeen 63 vuoden alaikärajaan?
Eläketurvakeskus: Kyselytutkimuksemme mukaan sekä työntekijät että työnantajat hyväksyvät laajasti joustavan vanhuuseläkkeen 63 vuoden alaikärajan. Ikärajojen nostamista ei työpaikoilla juuri kannateta. Tutkimuksen mukaan 70 prosenttia työnantajista ja 86 prosenttia vanhuuseläkkeelle siirtyneistä työntekijöistä on sitä mieltä, että 63 vuotta on sopiva vanhuuseläkkeen alaikäraja. Vain pieni osa molemmista ryhmistä pitää ikärajaa liian matalana. Sen sijaan työnantajat pitävät 68 vuoden yläikärajaa liian korkeana. Myös merkittävä osa työntekijöistä on samaa mieltä.
Ovatko asenteet työmarkkinoilla muuttuneet entistä myönteisemmiksi ikääntyneiden palkkaamista ja työssä pitämistä kohtaan?
Työnantajien halu työllistää 55 vuotta täyttäneitä ei ole juuri kasvanut 2000-luvun alkupuolelta tähän päivään. Ikääntyneiden työssä jaksamisen tukeminen ei liioin ole lisääntynyt. Merkittävä osa työnantajista katsoo, että työurien pidentäminen ei ylipäätään ole tarpeen eikä se ole todennäköistä heidän toimipaikallaan. Vain runsas neljäsosa toimipaikoista pitää tavoitetta tärkeänä ja uskoo työurien pitenemiseen omalla työpaikalla. Vanhuuseläkkeellä oleville tarjotaan enimmäkseen vain osa-aikaista ja tilapäistä työtä. Tulokset eivät siis ennusta työurien pitenevän nopeasti.
Laitetaanko ikääntyneet väkisin eläkkeelle 63-vuotiaina?
80 prosenttia on voinut valita milloin jää eläkkeelle. Vuonna 2005 käyttöön otettu joustava 63–68-ikähaarukka on antanut suurimmalle osalle vanhuuseläkkeelle jääneistä mahdollisuuden itse valita, milloin jää pois työelämästä. Joka kymmenes vanhuuseläkkeelle jäänyt olisi halunnut jatkaa työskentelyä, mutta se ei ollut työpaikalla mahdollista. Moni olisi siis voinut jatkaa,
mutta siitä huolimatta eläkkeelle jäädään yleisimmin 63-vuotiaana. Yli 63-vuotiaina työssä jatkavat etenkin ne, joiden työura muuten jäisi lyhyeksi ja eläketulo näin pieneksi. Joustoa käytetään siis työuran aukkojen paikkaamiseen.
Saavatko työntekijät väkeä vähentävissä yrityksissä siis päättää itse eläköitymisestään, kuten laki sanoo?
Jos työntekijä haluaa jatkaa yli 63-vuotiaana työtä, kaksi kolmesta työnantajasta haluaa olla mukana tekemässä tätä päätöstä.
Mikä työntää ja houkuttaa eläkkeelle?
Kun vuonna 2010 vanhuuseläkkeelle jääneiltä kysyttiin syitä eläkkeelle siirtymiseen, tärkeimmäksi tekijäksi nousivat työ ja työolot. Jos työelämätekijät olisivat olleet kunnossa, olisi halu siirtyä eläkkeelle ollut vähäisempi. Työssä jatkamiseen olisivat kannustaneet mm. työaikajoustot, työpaineen ja kiireen vähentäminen ja työnantajan tuki työuran jatkamiselle. Lisääntyvä vapaa-aika puolestaan vetää työntekijöitä eläkkeelle, etenkin koulutettua väkeä.
Uutta 2013
- Työntekijöiden ja työnantajien edustajat pääsivät sittenkin sopuun ensi vuoden työeläkemaksuista. Perittävä maksu on keskimäärin 22,8 prosenttia palkasta.
- Elinaikakerroin on vahvistettu ensi vuodelle. Kerroin pienentää vuonna 1951 syntyneiden ensi vuonna alkavia vanhuuseläkkeitä kaksi prosenttia. Kerroin pienentää myös työkyvyttömyyseläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja luopumistukia.
- Verotus kiristyy: 119 kuntaa korottaa tuloveroprosenttiaan.
- Historialliseksi kehuttu vanhuslaki on tulossa, tosin ilman vanhusten hoitoon vaadittua tiettyä henkilöstömäärää. Eläkkeensaajajärjestöjen Eetun vaatimus siitä, että paikkakuntien vanhusneuvostoihin saataisiin kattava edustus eläkeläisjärjestöistä ei liioin toteutunut.
- Uusi vanhuslaki määrää kunnille paljon velvollisuuksia iäkkäiden palvelujen järjestämiseksi. Kuntien on tehtävä muun muassa ikäihmisten palvelusuunnitelma.
Julkaistu Vivassa 12/2012.
Teksti: Riitta Lehtimäki
Kuva: Colourbox
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti