Iidan koulupäiviä varjostaa anafylaksiariski pähkinäallergian vuoksi – Opettaja on jopa pakottanut syömään allergisoivaa ruokaa
Kuudesluokkalainen Iida on hengenvaarallisesti allerginen pähkinälle. Tytön äiti kokee, ettei koulu ota anafylaksiariskiä tosissaan. Koulussa Iidaa on jopa painostettu syömään ruokaa, jossa oli pähkinäkosketuksen vaara.
Iidan anafylaktinen pähkinäallergia tuli ilmi hänen ollessaan vain muutaman kuukauden ikäinen. Nyt anafylaktinen sokki uhkaa Iidaa koulussa jatkuvasti.
Viime syyskuussa Sanna sai 13-vuotiaalta tyttäreltään pysäyttävän puhelun. Hysteerinen kuudesluokkalainen Iida soitti äidilleen, koska kurkkuun sattui ja hengittäminen oli vaikeaa. Oireet olivat tuskallisen tuttuja, sillä näin anafylaktinen sokki on hänellä aikaisemminkin ilmennyt.
”´Kasvoni ovat tulipunaiset, en jaksa tehdä mitään ja joudun syömään pakotettuna ruokaa´, Iida huusi itkuisesti puhelimessa,” Sanna muistelee tapahtunutta.
Sanna käski tytön heti koulusta kotiin. Kotimatkaltaan Iida soitti uudelleen ja pyysi äidin auttamaan, koska hän ei jaksanut kantaa reppuaan eikä oikein enää kävelläkään.
Iidalla on anafylaktinen pähkinäallergia. Hän ei voi olla edes samassa tilassa pähkinöiden kanssa saamatta allergiaoireita.
Sannan ja Iidan nimet on vaihdettu alaikäisen Iidan yksityisyyden suojelemiseksi. Heidän henkilöllisyytensä on Seuran toimituksen tiedossa. Seura on myös nähnyt Iidan lääkärintodistukset ja muut aiheeseen liittyvät asiakirjat.
Opettaja vaati syömään, vaikka Iida tiesi riskit
Tuona koulupäivänä Iida altistui pähkinälle, koska hänen erityisruokavaliota ei oltu laitettu oikeaoppisesti sivuun koulun keittiössä. Iida ilmoitti opettajalle, ettei voi syödä ruokaansa, koska sitä koskettanut kauha oli ollut kosketuksissa muun ruoan kanssa, jossa yhtenä allergisoivana osana oli ollut pähkinää.
Opettaja vastasi, ettei vaihtoehtoja ole ja käski Iidan syömään. Iida söi hiukan, kunnes hänelle tuli paha olo.
Kun Iida pääsi kotiin, hänen kasvonsa olivat äidin mukaan tulipunaiset ja hän raapi kaulaansa.
”Tyttö oli ihan huonovointisen näköinenkin ja häntä oksetti.”
Sanna on itse lähihoitaja, joten hän päätti seurailla tilanteen kehittymistä kotona. Hän valmistautui pistämään Iidaan adrenaliinikynän, mikäli anafylaktinen sokki tai kohtaus ei helpota lääkkeillä. Adrenaliini on anafylaktisessa kohtauksessa aina ensisijainen hoito.
Anafylaktinen sokki estetään ennakoiden – Vuoropuhelu allergiasta koulun kanssa ei ole onnistunut
Tapahtuneen jälkeen Sanna laittoi palautetta koulun rehtorille, mutta vastausta hän ei saanut. Seura on nähnyt viestin ja ettei siihen ole vastattu.
Sannan mukaan vuoropuhelu Iidan allergiasta ei ole onnistunut koulun kanssa muutenkaan. Opettajien suhtautumista hän ja Iida kuvailevat vähätteleväksi ja välinpitämättömäksi. Muiden oppilaiden on annettu esimerkiksi syödä pähkinöitä samassa luokassa ja myös opettaja on tehnyt niin, Iidan äiti kuvailee.
Iidalla on ollut koulussa ongelmia paitsi ruoan vaarallisuuden myös sen saatavuuden kanssa. Sanna kertoo, että Iida oli syksyllä koulussa jopa useana päivänä syömättä, koska hänelle ei ollut varattu erityisruokavalioon sopivaa annosta.
”Iida tuli välillä aikaisemmin kotiin, koska hänelle tuli paha olo nälästä. Välillä hän sinnitteli,” Sanna kertoo.
Vaikka ruokailussa ilmeni ongelmia, niitäkään koulu ei ratkaissut ilman vanhemman pyyntöä.
”Jälleen, kun ruokaa ei ollut, opettaja pyysi minua laittamaan itse viestiä ruokapalvelujen järjestäjälle.”
Kun Sanna tiedusteli, kehen siellä hän voi olla yhteydessä, opettaja vastasi, ettei hän edes tiedä, kuka koulun ruokapalveluntuottaja on.
Kun koulunkäynti uhkaa lapsen terveyttä, miten vanhempi voi toimia?
Jos vanhempi kokee koulunkäynnin uhkaavan lapsensa terveyttä, asiasta voi tehdä valituksen Aluehallintovirastolle eli AVIlle. Opetushallituksen mukaan virasto ”edistää oppilaiden oikeusturvaa käsittelemällä oikaisuvaatimukset, oppilasarvioinnin oikaisupyynnöt sekä kantelut”.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston Opetus- ja kulttuuritoimen johtaja Esa Kaunisto kertoo, että vaikka Aville voi tehdä kantelun, ei heillä ole toimivaltaa valvoa opetustoimia oma-aloitteisesti, kuten varhaiskasvatuksen osalta.
Aluehallintovirasto voi kuitenkin kantelun perusteella tutkia jälkikäteen, onko opetuksen järjestäjä noudattanut lakia.
”Käytännössä meille voi asiasta kannella ja sitten annamme ratkaisun sen kantelun perusteella”, Esa Kaunisto sanoo.
Mikäli kyseessä on huoltajan epäily esimerkiksi koulutuksenjärjestäjän edustajan virkavelvollisuuden rikkomisesta, seuraava askel on tutkintapyyntö ja siitä aikanaan mahdollisesti käräjäoikeuden ratkaisu. Se voi kuitenkin olla kallis ja epävarma tie saada oikeutta.
Esa Kaunisto korostaa, että ensisijaisesti hankalissa tilanteissa hän suosittelee vuoropuhelua kodin ja koulun välillä.
”Tämä on erittäin vaikea asia, sillä laissa sanotaan, että jokaisella on oikeus turvalliseen ympäristöön.”
Turvallisen ympäristön käsitys voi olla kuitenkin monenlainen, eikä sellaiseen ole yksinkertaista vastausta.
Anafylaktinen allergia nostaa hengenvaaralliset oireet
Anafylaktisten allergioiden kohtaamiseen koulussa ei ole mitään yleistä ohjeistusta Esa Kauniston mukaan. Jos jotain on, sellaiset tulevat kouluterveydenhuollon kautta.
Entä pähkinöiden tuonti samaan tilaan hengenvaarallisesti allergisen oppilaan kanssa? Iidan luokkalaiset eivät ole ainoastaan tuoneet luokkaan pähkinöitä, vaan hänen mukaansa myös pelotelleet heittävänsä ja kotimatkalla heittäneetkin niillä Iidaa.
Esa Kaunisto kertoo, ettei kouluilla ole toimivaltaa kieltää lapsia tuomasta kouluun esimerkiksi välipaloja. Sen sijaan järjestyssäännöillä koulussa voidaan määrittää, missä välipala täytyy nauttia. Eli käytännössä koulu voi päättää, että välipalat on nautittava aina ruokalassa.
Järjestyssäännöistä päättää joko koulun rehtori tai sivistysjohtaja tai joku muu kunnan hallintosäännöillään määräämä taho.
Ongelmana Iidan koulussa on myös ollut se, että hänet on lähetetty myös huonovointisena kotiin kertomatta siitä vanhemmille.
Tähän Esa Kaunistolla on selkeä kanta.
Näin ei saa toimia. Jos oppilas lähetetään kesken koulupäivän kotiin, siitä on ilmoitettava vanhemmille.
”Periaate on, että aina jos osallistuminen opetukseen keskeytyy tai keskeytetään, ensimmäiseksi pitää olla yhteydessä huoltajaan. Tietysti akuuttitapauksessa 112 ja sitten yhteys kotiin”, Kaunisto kiteyttää.
”Ruokapalvelun tuottajalla muuttui monta asiaa”
Iidan koulun rehtori suostuu Seuran haastatteluun.
”Syksyllä meillä oli tilanne, että ruokapalvelun tuottajalla muuttui monta asiaa. Eli lähtökohta on se, että me teemme yhteistyötä erilaisten palveluntuottajien kanssa, joilta koulu ostaa palveluita”, rehtori taustoittaa tilannetta.
Rehtori kertoo jutelleensa Iidan äidin viestin jälkeen ruokapalvelupäällikön kanssa. Erillisessä viestiketjussa, jonka Seura on nähnyt, Sanna-äiti kirjoittaa ruokapalvelupäällikölle syyskuussa sattuneesta altistumisesta ja pyytää vastausta, miten jatkossa toimitaan.
Ruokapalvelupäällikkö vastasi Sannan viestiin ja pahoitteli tilannetta. Asia luvattiin laittaa kuntoon välittömästi. Siitä huolimatta tilanne toistui kuukauden päästä, jolloin ruokapalvelupäällikkö oli jälleen yhteydessä Sannaan tilannetta pahoitellen.
”Koska ruokapalvelujen tuottaja vastasi, äiti ei ole saanut enää minulta vastausta”, rehtori selittää.
Hän kuitenkin painottaa, ettei tarkoitus kuitenkaan ollut missään tapauksessa vähätellä ruokalassa tapahtuneita ongelmia.
”Vastaus tuli myös minulle. Ajattelin, että olisin keskustellut asiasta itse äidin kanssa, mutta tämä on jäänyt tekemättä”, rehtori toteaa viime syksyn tapahtumista.
Syömään pakottamista rehtori ei halua kommentoida eikä hän tarkenna, miksi ei vastannut äidin viestiin pakottamisenkaan osalta.
”Sanoisin, että tosi ikävää, jos opettaja on näin ohjeistanut. En lähtisi sitä nyt sen enempää kommentoimaan.”
Pähkinä altistaa anafylaktiselle reaktiolle – ”Koulun yleinen ohje pyytää huoltajia tiedottamaan koulua tai opettajaa oppilaan allergioista”
Iida on altistunut pähkinälle useasti myös luokassa. Tammikuussa hän joutui istumaan aamupalakseen aina pähkinää nauttivan oppilaan vieressä. Sekä Iidan että toisen oppilaan äiti olivat pyytäneet paikkojen vaihtoa, mutta tähän ei koulussa suostuttu.
Rehtori sanoo, että tämä yksittäistapaus ei ole ollut hänen tiedossaan.
”Ehdottomuus kuulostaa ikävältä. Lähtisin siitä, että minulla on hyvät ammattilaiset täällä töissä ja olemme joustavia. Kuulostaa erikoiselta, että paikkojen vaihtamiseen ei ole pystytty.”
Rehtorin mukaan ruoka-aineallergioihin suhtaudutaan koulussa äärimmäisen tarkasti. Koulu on hänen mukaansa vastuussa oppilasta sekä koulupäivän aikana että koulumatkoilla.
Iidan koululle ei tule tällä hetkellä mitään yleistä ohjeistusta anafylaktisten allergioiden kohtaamiseen ja huomioimiseen.
”Koulun yleinen ohje pyytää huoltajia tiedottamaan koulua tai opettajaa oppilaan allergioista. Jos ohje tulisi opetuksen järjestäjältä, sitä tietenkin noudatettaisiin.”
”Totta kai pitää soittaa kotiin”
Rehtorin mukaan oppilaan kotiin lähettämisestä on selkeät ohjeet.
”Lukujärjestyksestä ei poiketa ilmoittamatta. Jos lapsi sairastuu tai saa varsinkin vakavan allergisen reaktion, totta kai pitää soittaa kotiin.”
Ilmoituskäytännöistä sovitaan yhdessä huoltajien kanssa. Isompien oppilaiden kohdalla on välillä helpompaa, jos oppilas soittaa kotiin itse tai opettaja soittaa oppilaan puhelimella vanhemmalle.
”Tässä tapauksessa on käynyt arviointivirhe. Olen nähnyt Wilma-viestin, jossa luokanopettaja pahoittelee tilannetta”, rehtori kertoo.
Seura on nähnyt viestin ja siinä opettaja pahoittelee tilannetta ja perustelee toimintaansa sillä, että kuvitteli Iidan itse sopineen äitinsä kanssa kotiinlähdöstä.
Iidan äiti Sanna on kokenut yhteistyön koulun kanssa niin hankalaksi, että hän on ollut suoraan yhteydessä Iidan luokkakavereiden vanhempiin. Muut vanhemmat suhtautuvat äidin mukaan ymmärtävästi tilanteeseen.
Samaa Sanna toivoisi koululta. Hän ei halua syytellä ja tapella asiasta, vaan saada tyttärensä koulupäivistä sellaisia, että kouluun olisi kiva mennä ja opiskelu ei jäisi pelkäämisen jalkoihin.
”Iida itkee kotona, miksi täytyy tuoda pähkinää ja miksi kukaan ei usko minua. Kyllä tämä jättää jälkensä lapseen kaikin puolin”, Sanna sanoo.
Anafylaktiset pähkinäallergiat ovat lisääntyneet
Anafylaksia on aina hengenvaarallinen tila. Vakava allerginen reaktio johtaa vuosittain Suomessa 1–2 kuolemaan.
”Osa voi silti olla pitkään sairaalahoidossa anafylaktisen reaktion jälkeen, että siinä mielessä tämä allergia ei ole missään nimessä leikinasia,” sanoo Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.
Anafylaktiset pähkinäallergiat ovat lisääntyneet lapsilla merkittävästi. Siksi myös tarve tiedolle, taidolle ja selkeämmälle ohjeistukselle anafylaksian ehkäisyssä ja hoidossa tulee vain kasvamaan.
”Meille tulee paljon yhteydenottoja pienten lasten vanhemmilta, koska tietoa anafylaksiasta ei esimerkiksi koulussa ole,” Katariina Ijäs huomauttaa.
Siksi Ijäksenkin mukaan on tärkeää, että ongelmista puhutaan. Usein riskitilanteet nimittäin johtuvat tietämättömyydestä. Esimerkiksi kouluun saatetaan tuoda syntymäpäiväherkkuja, joissa on pähkinää.
”Näitä ikäviä kokemuksia on valitettavasti tosi monella anafylaksiariskin kanssa elävällä,” Katariina Ijäs huomauttaa.