Indonesian tsunamista kärsivät eniten lapset – Juuri nyt tarvitaan hätäavuksi pillereitä ja polttoainetta

Tsunami on vaatinut yli 1 400 kuollutta Sulawesilla. Kriittisin tilanne on Unicefin mukaan köyhien perheiden lapsilla, joita puhtaan veden puute koettelee kovimmin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tsunami on vaatinut yli 1 400 kuollutta Sulawesilla. Kriittisin tilanne on Unicefin mukaan köyhien perheiden lapsilla, joita puhtaan veden puute koettelee kovimmin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Indonesian Sulawesin saaren länsirannikon 7,5 magnitudin maanjäristys perjantaina 28.9. aiheutti tsunamin, jonka on torstaihin 4.10. mennessä vaatinut Washington Postin mukaan yli 1 400 ihmisen hengen.

Pahiten kärsi kapean lahden pohjukassa oleva Palun kaupunki, johon iskenyt hyökyaalto nousi jopa kuusi metriä korkeaksi.

”Tässä vaiheessa pelastetaan ihmishenkiä”

Suomen Unicefin tiedotuspäällikkö Kirsi Haru muistuttaa, että alueen todellinen uhrimäärä ja tuhojen laajuus tarkentuvat koko ajan.

Raunioista ja mudasta kaivettuja vainajia on BBC:n mukaan haudattu joukkohautoihin, joita kaivavat vapaaehtoistyöntekijät.

”Tässä vaiheessa pelastetaan ihmishenkiä. Sitten ihmiset tarvitsevat suojaa ja puhdasta vettä. Pula polttoaineesta alueella on tosi kova. Sitä tarvitaan sairaaloiden ja vedenpumppausasemien generaattoreita varten, koska sähköt ovat poikki,” Kirsi Haru sanoo.

Palun kaupungin lisäksi tsunami on aiheuttanut mittavia tuhoja länsirannikon Donggalan alueella, jolla elää noin 300 000 ihmistä. Nimenomaan Donggalan tilanne on Harun mukaan edelleen epäselvä.

”Julkisuuteen tihkuu videoita, joista näkyy miten valtavan suuret tuhot ovat. Myös me olemme pitkälti mediatietojen varassa tällä hetkellä.”

Taustalla lasten aliravitsemus ja heikko vesihuolto

Sulawesin tsunamissa pahimmin kärsivät Harun mukaan lapset. Vaikka Indonesia on hyvin kehittynyt, alemman keskitulon maa, alueelliset erot ovat huomattavat.

”Vaikka Palun kaupungissa puhdasta vettä oli saatavilla maan keskivertoa paremmin, sitä ympäröivällä maaseudulla tilanne on keskiarvoa huonompi.”

Ennen tsunamia Donggalan alueen perheistä joka kolmas oli ilman vessaa ja 67 prosenttia ilman puhdasta vettä.

Nyt järistyksen nostattama tsunami on rikkonut viemäreitä ja tehnyt puhtaan veden saamisesta osin mahdotonta.

”Vessattomuudesta ja puhtaan veden saannin heikkoudesta johtuen lasten aliravitsemus on ollut jo ennestään vakava ongelma. Lapsista joka kolmas ollut aliravittu. Nyt tilanne pahenee radikaalisti”, Kirsi Haru sanoo.

Lasten arki ei palaudu ennalleen kovin heti, sillä tsunami tuhosi tai vaurioitti arviolta tuhatta koulua.

Puhdasta vettä nopeasti tableteilla

”Lapset kärsivät katastrofeissa aina eniten. Jos kuolonuhreja on näin paljon, se tarkoittaa, että siellä on paljon orvoksi jääneitä. Indonesiassa syntyneiden lasten rekisteröinti on ollut heikoissa kantimissa. Apua tarvitaan myös siihen, että saatetaan lapsia takaisin yhteen vanhempiensa kanssa.”

Harun mukaan käytännössä nopeinta ensiapua puhtaan juomaveden varmistamiseksi tuhoalueelle ovat vedenpuhdistustabletit, joita on helppo toimittaa ja varastoida.

”Tabletteja on varastoissa sekä Unicefilla että Indonesian hallituksella. Sikäli valmiudet hätäapuun alueella ovat hyvät. Nyt aletaan järjestää polttoainetta pumppausasemien käyttöön sekä siirretään liikuteltavia vedenpuhdistusyksiköitä tuhoalueille. Myös niitä löytyy Indonesian valtiolta. Nyt siellä tarvitaan ennen kaikkea asiantuntemusta ja rahoitusta,” Kirsi Haru sanoo.

Suomessa kerätään avustuksia alueelle

Indonesia lasketaan keskituloiseksi valtioksi, joten sieltä puuttuvat sellaiset YK:n ja avustusjärjestöjen rakenteet, joita on kehitysmaissa.

Valtio on pystynyt lähettämään tuhoalueelleen kriisiapua, mutta myös ulkomaalaiset järjestöt ovat olleet lähteneet liikkeelle.

Suomesta apua ovat toimittaneet muun muassa Kirkon Ulkomaanapu, joka on lahjoittanut 50 000 euroa ja käynnistänyt erillisen avustuskeräyksen maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttamiseksi.

Omat keräyksensä ovat käynnistäneet myös Suomen Unicef ja Suomen Punainen Risti, joka lisäksi rahoittaa pelastustöitä ja jälkihoitoa katastrofirahastostaan.

X