”Kyselyitä Japanista asti” – Järvisählyn MM-tittelistä kamppaillaan suomalaisen sisun voimalla pilke silmäkulmassa
Järvisählyn keksinyt ja lajin maailmanmestaruuskisat seitsemän kertaa järjestänyt henkilö on forssalainen Jukka Rantanen.
Kisat ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta Ruotsista, Tsekeistä ja Japanista.
Suomessa kamppaillaan maailmanmestaruuksista vuodesta toiseen hullunkurisissa urheilumuodoissa. Järvisähly on lajina nuori. Se näki ensimmäistä kertaa päivänvalon vuonna 2010.
”Keksin, että salibandya voisi pelata vedessäkin. Kavereiden kanssa punnitsimme ajatuksena, olisiko siinä mitään järkeä. Siitä se sitten nopeasti lähti eteenpäin”, Jukka Rantanen sanoo.
Maailmanmestaruuskisat vuosittaisena tapahtumana
Ensimmäiset järvisählyn MM-kisat järjestettiin Forssassa, Tammelan Pyhäjärvellä vuonna 2011 ja tämän jälkeen maailmanmestaruudesta on kamppailtu samalla paikalla vuosittain.
Kisat ovat herättäneet kansainvälistä kiinnostusta Ruotsista, Tsekeistä ja Japanista. Rantanen selittää jahkailematta, ettei kisoihin kuitenkaan olla toistaiseksi saatu mukaan kansainvälisiä joukkueita.
”Vaikka kansainvälisille vesille ei ole vielä päästy, kutsumme kisoja tietysti komeasti maailmanmestaruuskisoiksi. Eihän niitä muualla järjestetä”, hän selittää ylpeänä.
Järvisählyn virallinen lajiliitto, Water Hockey on tehnyt yhteistyötä Salibandyliiton kanssa. Tätä kautta maailmanmestaruuskisat ovat saaneet Salibandyliitolta myös virallisen SM-statuksen järvisählylle.
Järvisählyssä eroavaisuuksia salibandyyn
Lajin säännöt kulkevat pitkälti käsi kädessä virallisten salibandysääntöjen mukaan. Kentällä on samanaikaisesti neljä pelaajaa sekä maalivahti. Eriä on kaksi, jotka kumpikin kestävät viisi minuuttia.
Peleissä käytetään tavallista salibandypalloa. Jotta reikiä täynnä oleva pallo ollaan saatu kellumaan, sen sisälle pannaan ilmapallo. Rantanen kertoo, että jokaisena vuonna kisoissa mukana olleet ovat myös soveltaneet itselleen lajiin soveltuvampia mailoja muun muassa lyhentämällä niitä.
Järvisählyä ei kuitenkaan ole Rantasen mukaan suunnattu tosikoille. Palloa ei voida kuljettaa lattian pinnassa, joten se poikkeaa olosuhteiltaan normaalista sählystä.
”Säännöissä ollaan enemmän keskitytty siihen, että peli on hauskaa hubaa ja kukaan ei loukkaa itseään”, Rantanen naurahtaa.
Hauskanpito edellä
Lajin innovoinut toteaa, että huonoimmillaan kisojen aikana lämpötila on ollut 16- ja vesi 14 celsiusastetta. Siitä huolimatta porukalla on ollut Rantasen mukaan tapahtumassa äärettömän hauskaa.
”Kukaan ei ole vaipunut hypotermiaan asti. Pelatessaan kaikilla on vähän adrenaliinia ja osalla ehkä vähän alkoholia veressä.”
Järvisählyn MM-kilpailut olivat alussa vasta hanke. Hanke sai rahoitusta maaseudun kehittämisrahastolta markkinointiin. Maaseuturahaston tukia myöntää ELY-keskukset.
Tulevan kesäkuun 30. päivänä 2018 järjestetään järvisählyn kahdeksannet MM-kilpailut. Ne sijoittuvat ensimmäistä kertaa Porin Yyterin rannalle. Rantanen toivoo Yyterin tuovan lisänäkyvyyttä lajille ja kisoille.
”Tarkoituksena on tulla pois Tammelan Pyhäjärven metsästä ja siirtyä isoihin ympyröihin”, hän toteaa.