”Jos paloauto leviää, apu ei tule tai tulee viiveellä” − Maan vanhimmalla ajokalustolla kituutellaan Lapin pelastuslaitoksella ankarissa olosuhteissa
Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtaja Markus Aarton mukaan kuntien antama rahoitus pelastustoimelle oli liian niukkaa. Tämä on johtanut kaluston vanhenemiseen.
Vanhojen paloautojen korjaaminen maksaa vuosittain 800 000 euroa.
Tiensä päähän tullut paloauto ja 30-asteen pakkaset ovat yhtälö, joka on mietityttänyt Lapin hyvinvointialueen pelastusjohtaja Markus Aartoa tänä ja menneinä talvina.
Lapin pelastuslaitoksen ajokalusto on maan vanhinta, ja vanhin paloauto on jo 40-vuotias. Aarton mukaan yli 20-vuotias paloauto on toimintavarmuudeltaan heikko Lapin ankarissa olosuhteissa. Lapissa palolaitoksien välimatkat toisiinsa ovat pitkiä, vähintään 80 kilometriä, joten ongelmien sattuessa seuraukset voivat olla kohtalokkaita.
”Jos paloauto leviää matkalle, sitten apu ei tule tai se tulee viiveellä. Näissä hommissa se pari tuntia, joka toisen paikalle hälytetyn auton saapumisessa voi kestää, on liikaa. Siinä ajassa talo on jo palanut tai ihmisiä on kuollut”, Markus Aarto sanoo.
Johtoautoja hyytynyt hälytyksien yhteydessä
Markus Aarto kertoo, että tänä talvena sammutusautot ovat onneksi päässeet ongelmitta perille. Johtoautoina käytettäviä henkilöautoja on kuitenkin hyytynyt matkalle hälytyksien yhteydessä. Johtoautot ovat paloautojen tapaan iäkkäitä, 10-20 vuotta vanhoja, ja niillä ajetaan paljon pitkien välimatkojen vuoksi.
”Näissä tilanteissa ei ole syntynyt ylimääräistä vahinkoa, mutta ne ovat hyviä osoituksia siitä, että näin alkaa käymään jossain kohtaa, kun kalusto on riittävän iäkästä. Meidän pitäisi auttaa ihmisiä eikä odottaa tienposkessa hinausautoa.”
Ydinkaupungeissa, joissa paloasemien välimatkat ovat pienempiä, joten vastaava ongelma ei ole niin suuri.
Vanha paloauto on kallis ylläpidettävä
Vuonna 2005 paloauton käyttöiäksi määritettiin Lapin pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä 20 vuotta. Käyttöikää nostettiin myöhemmin 25 vuoteen, kun kalustoa ei ole pystytty uusimaan rahoituksen puuttuessa. Vaikka monen paloauton eläkeikä on jo saavutettu, ei asiaa valvova Aluehallintavirasto ole puuttunut asiaan.
Vanhan kaluston ylläpitäminen ole halpaa touhua. Korjauskustannukset ovat Markus Aarton mukaan vuosittain noin 800 000 euroa.
Rahoitusvaje on johtanut kaluston vanhenemiseen
Pelastustoimea on jo vuosia vaivannut rahoitusvaje. Markus Aarton asiassa ei olla nähty metsää puilta, sillä riittämätön investointi on lopulta johtanut kaluston vanhenemiseen.
Ennen kuin pelastustoimen järjestäminen ja rahoitus siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa, Lapin kuntayhtymä eli Lapin liitto antoi pelastustoimelle rahaa investointeihin 600 000–800 00 euroa vuosittain. Summat olivat Markus Aarton mukaan liian niukat.
”Yksi paloauto maksaa jo yli 400 000 euroa. Ja rahoituksesta pitäisi maksaa myös kaikki muut investoinnit”, Aarto kertoo.
Muita investointeja ovat kaikki välineet, joita pelastajat tarvitsevat työssään, kuten paineilmalaitteet, letkut, suihkuputket ja moottorisahat.
Korjaustoimenpiteiden tulisi täyttyä vuosikymmenen loppuun mennessä
Markus Aarton mukaan pelastustoimen ongelmat eivät ole poistuneet hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen, vaikka onkin ollut tyytyväinen sen toimintaan tähän mennessä.
”Organisaatiopaikalla ei ole merkitystä vaan sillä, että rahoituksen taso on mitoitettu niin että toimintaa pystyy pyörittämään ja palvelutaso täyttyy.”
Lapin hyvinvointialueen on ottanut investointisuunnitelmassaan huomioon pelastuslaitoksen kaluston uusimistarpeet, ja asia on tarkoitus korjata vuoteen 2030 mennessä.
”Se on pitkä aika, mutta ymmärrän ettei hyvinvointialueiden talous välttämättä kestä, jos asia korjattaisiin nopeammin”, Aarto sanoo.
Kun pelastustoimen investointivaje saadaan poistettua, vuosittaisen investointitarpeen määrä on noin kaksi miljoonaa euroa, jotta uutta vajetta ei pääse syntymään.
