Jossittelun mestarit: Epäonnen ja epäonnistumisten harmittelu on pysyvä osa suomalaisurheilun seuraamista

”Suomalaisessa kulttuurissa metelin pitämistä itsestä ei katsota hyvällä, mutta kyllä pieni tervehenkinen etukäteisuho aina jälkijossittelut voittaa”, Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Suomalaisessa kulttuurissa metelin pitämistä itsestä ei katsota hyvällä, mutta kyllä pieni tervehenkinen etukäteisuho aina jälkijossittelut voittaa", Seuran päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Erkki Meriluoto

Ei mitalinälkä härnäämisestä parane, mutta kyllä hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Seefeldissä olisivat voineet hieman onnekkaammin suomalaisittain alkaa.

Yhdistelmäkilpailussa Iivo Niskanen kompuroi norjalaisen huoltomiehen jalkoihin. Parisprintissä Ristomatti Hakola kaatui kilpakumppanin sauvaan ja Suomi menetti mitalimahdollisuudet.

Naisten vastaavasta kisasta Kerttu Niskanen joutui jäämään sairastumisen vuoksi pois, eikä varanaisisen Suomen vauhti riittänyt kuin seitsemänteen sijaan. Kisan jälkeen yksi selitys kuului, että keli oli liian nopea suomalaisille. Minä kun ehdin jo luulla, että muut kilpailijat olivat.

Myös yhdistetyn parisprintistä odotettiin mitalia, mutta mahdollisuudet menivät jo mäessä. ”Paska hyppy ja paska tilanne. Peli on menetetty.” Ilkka Herola ei mäkitulosta kaunistellut, mutta hiihtoreitti haukuttiin liian helpoksi takaa-ajon kannalta.

Penkkiurheilijan painajaisviikonloppu sinetöityi Suomen ja Venäjän välisessä MM-karsintojen ratkaisevassa koripallopelissä. Suomi johti ottelua reilusti, mutta itänaapuri tuli lopussa lujaa ohi ja Kiinan MM-kisat jäivät Susijengiltä väliin. Muutamien avainpelaajien poissaolot aiheuttivat ansaittua jossittelua.

Epäonnen ja epäonnistumisten harmittelu on pysyvä osa suomalaisurheilun seuraamista. Joskus tappiokismitys yhdistää kansaa jopa paremmin kuin voitto. Yksittäisten urheilijoiden nimet kuten Pekka Päivärinta, Juha Mieto, Mats Sundin ja Peter Forsberg tuovat mieleen katkeransuloiset muistot.

Mutta eteenpäin on menty – etenkin joukkueurheilussa. Nykyisin koripallossa ja lentopallossa Suomi pystyy taistelemaan maailman huippuja vastaan osan ottelusta jo täysin tasaveroisesti. Jääkiekossa on alkanut tulla maailmanmestaruuksia. Loppuhetkien sulamiset ovat vähenemään päin. Jalkapallossa Kansojen liiga on vienyt maamme jo loppusuoralle EM-kisapaikasta.

Voittamisen kulttuurin saavuttamisessa itseensä uskominen on oleellista. Pikkuleijonat voitti maailmanmestaruuden 2016. Ennen voittoisaa jatkoaikaa Suomen Kasper Björkqvist antoi ruotsalaiselle tv-kanavalle itsevarman haastattelun: ”He pääsivät tasoihin, mutta me teemme seuraavan maalin.” Ja näin myös kävi.

Ehkä tämä uusi viikko tuo menestyksen myös MM-laduilta. Suomalaisessa kulttuurissa metelin pitämistä itsestä ei katsota hyvällä, mutta kyllä pieni tervehenkinen etukäteisuho aina jälkijossittelut voittaa.

X