Kestävyysjuoksija Camilla Richardsson jätti estejuoksun loukkaantumisen vuoksi ja alkoi kilpailla vain muilla matkoilla – ”Kymppi on päämatkani”
Camilla Richardsson ylistää valmentajaansa Jukka Keskisaloa: ”Joskus on tuntunut, että hän on ainut, joka on nähnyt potentiaalini.”
Camilla Richardsson otti SM-kultaa naisten 5000 metrin juoksun finaalissa Kalevan kisoissa Lahdessa 30. heinäkuuta 2023.,
Kestävyysjuoksija Camilla Richardsson, 29, käynnisti kuluvan kauden ryminällä, kun hän juoksi jo toukokuun lopulla uuden 10 000 metrin Suomen ennätyksen 31.12,78. Vanha, Annemari Kiekaran hallussa ollut ennätys parani lähes puolella minuutilla. Omaa ennätystään Richardsson paransi yli minuutilla.
”Tiesin, että pystyn juoksemaan alle 31.40 ajan, ja jos olisi tosi hyvä päivä, niin 31.30. Valmentaja kyllä sanoi ennen kilpailua, että juoksen Suomen ennätyksen. Olin yllättynyt, miten paljon alle ennätyksen juoksin ja miten helposti juoksu kulki”, Camilla Richardsson hämmästelee itsekin alkukauden tulostaan.
”Toki treenit ovat osoittaneet, että olen hyvässä kunnossa. En kolme vuotta sitten olisi uskonut, että pystyisin juoksemaan kympillä niin kovaa.”
Ennätystehtailu jatkui heinäkuun alussa, kun Richardsson korjasi omaa 5 000 metrin ennätystään lukemiin 15.11,63.
Vauhdin paranemiseen Richardssonilla on selkeä selitys.
”Olen monta vuotta tehnyt paljon töitä. Joka vuosi olen mennyt vähän eteenpäin. Nyt olen myös ollut ehjänä koko vuoden eikä treeniohjelmaan ole tarvinnut tehdä muutoksia.”
Kun vammat eivät ole haitanneet harjoittelua, tuloskunto on parantunut. Terveysongelmat tarkoittavat aina takapakkia, joka on kurottava kiinni ennen kuin treeni alkaa tuottaa tulosta.
Nyt Richardsson on pystynyt tekemään paljon kovia harjoituksia. Kerran viikossa hänellä on 10–12 kilometrin mittainen vauhtikestävyysharjoitus, lisäksi hän tekee myös kuudesta kahdeksaan kertaan viikossa tonnin vetoja.
Vauhtikestävyystreenien keskivauhti oli kolmisen vuotta sitten 3.50–3.40 kilometriä tunnissa, nyt kilometri taittuu aikaan 3.25–3.20. Puhutaan siis hurjasta, jopa puolen minuutin parannuksesta kilometriä kohti.
Kestävyysjuoksija Camilla Richardsson jätti estejuoksun loukkaantumisten takia ja alkoi kilpailla vain muilla matkoilla pari vuotta sitten. © Tommi Tuomi
Treeniohjelma lähes sama
Vielä pari kautta sitten Camilla Richardssonin päälaji oli 3 000 metrin esteet. Alle 23-vuotiaiden EM-kilpailuissa Tallinnassa vuonna 2015 Richardsson oli estejuoksussa neljäs. Aikuisten arvokisoissa parhaaksi sijoitukseksi jäi Amsterdamin vuoden 2016 EM-kisojen 20. sija.
Siirtyminen pidemmille sileän matkoille on sujunut luontevasti.
”Treeniohjelma on nykyisin lähes sama, vaikka juoksen nyt kymppiä ja vitosta. Olen aina juossut tosi paljon määrää. Estevedot ovat nyt tietysti jääneet pois. Nyt kun kymppi on päämatka, teen enemmän pitkiä vetoja.”
Suomen ennätysten syntyminen ei vienyt Richardssonin nälkää juosta vieläkin kovempaa. Hän pitää mahdollisena, että kympillä ennätys alkaisi 31:n sijaan 30:llä.
Päivät ovat erilaisia eikä urheilijan vire aina ole samanlainen, vaikka kunto olisikin kohdillaan. Se käy ilmi, kun Richardsson kuvaa, millainen on hyvä juoksu.
”Parhaita kisoja ovat ne, kun juoksu tuntuu helpolta ja maalissa ajattelee, että olisin voinut juosta kovempaakin.”
Camilla Richardsson toivoo kyttäilykisaa
Budapestin MM-kisoissa Camilla Richardsson nähdään sekä kympillä että vitosella. Hän juoksee molemmat matkat mieluusti, koska kymppi on heti kisojen alussa lauantaina ja vitonen seuraavan viikon keskiviikkona.
”Kymppi on kuitenkin päämatkani, vaikka se voikin ottaa vähän voimia pois vitoselta.”
Lyhyemmät matkatkin sujuvat. Siitä kertovat uusi vitosen ennätys ja hallikaudella maaliskuussa Istanbulin EM-kilpailuissa juostu 3 000 metrin Suomen ennätys 8.53,60.
”Olen enemmän yllättynyt, että juoksin Suomen ennätyksen kolmella tonnilla kuin kymppitonnilla. Kolmetonnia on minulle vähän liian lyhyt matka.”
Kaiken lisäksi ennätys tuli vain kymmenen päivää sen jälkeen, kun Richardsson oli juossut puolimaratonin aikaan 1.10.08. Se uupui neljä sekuntia Kiekaran lähes 25 vuotta vanhasta Suomen ennätyksestä.
MM-kisoista Richardsson lähtee hakemaan mahdollisimman hyviä sijoituksia. Maailman kärki on molemmilla matkoilla kaukana, mutta kisa voi mennä kyttäilyksi, tai sitten juostaan kunnon vauhtikisa.
Camilla Richardsson toivoo jälkimmäistä.
”Moni lähtee mukaan kovaan vauhtiin ja hyytyy sitten. Olen monesti lopussa ottanut kiinni väsähtäneitä. Itse pyrin juoksemaan tosi tarkasti tasatahtisia kilometrejä.”
Jukka Keskitalo uskoo juoksijan potentiaaliin
Viimeiset viisi vuotta Camilla Richardssonia on valmentanut Jukka Keskisalo, 3 000 metrin esteiden Euroopan mestari vuodelta 2006.
”Hän on tehnyt paljon töitä urani eteen. Joskus on tuntunut, että hän on ainut, joka on nähnyt potentiaalini. Hän on uskonut minuun enemmän kuin minä itse.”
Kotona Richardssonia kannustaa elämänkumppani, muusikko Andreas Kullström. Kotona urheilu ja musiikki ovat koko ajan läsnä.
”Kun rakensimme talon, teimme siihen musiikkihuoneen ja jumppahuoneen. Se on meidän elämäämme”, Richardsson nauraa.
Tamperelaiselle aitajuoksija Reetta Hurskeelle Tampereen Ratina-areena on tuttuakin tutumpi. Hän kisasi siellä myös MM-kenraalinsa viikko sitten. © Sara Pihlaja