Kiristäjä uhkaa levittää Vastaamon terveystietoja – Ei lueta, jaeta eikä edes kiinnostuta niistä
”Tietomurto ja uhka sensitiivisten potilaskertomusten levittämisestä on musertavaa aikana, jolloin mielenterveyden syyt ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi”, kirjoittaa päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Päätoimittaja Erkki Meriluoto.
Psykoterapiakeskus Vastaamon joutuminen tietomurron kohteeksi kuulostaa tapahtumiltaan kuin synkän tieteistarinan juonelta. Hakkeri vie arkaluotoisia potilastietoja yhteystietoineen ja sairauskertomuksineen, uhkaa paljastaa niitä internetissä ja vaatii lunnaiden maksamista kryptovaluuttana. Mahdollisesti lisää kiristäjiä ilmaantuu saman haaskan äärelle.
Näin 2020-luvulla kyse on valitettavasti tositapahtumasta, ja joitakin tietoja on ehditty jo julkaista anonyymissä Tor-verkossa. Kiristyksen kohteeksi ovat joutuneet Vastaamon lisäksi myös suoraan sen asiakkaat. Heidän nimensä, osoitteensa, puhelinnumeronsa, henkilötunnuksensa ja tarkka potilaskertomuksensa keskustelulitterointeineen uhattiin julkaista.
Asiakkaina on ollut myös alaikiäisiä, ja keskusteluissa voi olla mainintoja myös muista ihmisistä. Poliisi tutkii sekä tietomurtoa että asiakkaille lähetettyjä kiristysviestejä.
Osa kiristyksen kohteeksi joutuneista avoimena sosiaalisessa mediassa
Tällaista tapahtuu aikana, jolloin mielenterveyden syyt ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi. Viime vuonna työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20
300 henkilöä. Joka kolmannen taustalla olivat mielenterveydelliset syyt.
Lukemat kertovat karua kieltään henkisen avun tarvitsijoiden määrästä. Ammattiapua on onneksi tarjolla kiitettävästi, mutta tietomurto potilastietoihin on kova isku asioiden läpikäynnin luottamuksellisuuteen.
Jo asiakkaina olevat potilaat joutuvat nyt pelkäämään omien tietojensa puolesta ja apua tarvitsevat eivät ehkä enää uskallakaan kääntyä ammattiavun puoleen. Tilanne voi olla musertava henkilölle, joka on vihdoin pystynyt puhunut asioista, joita ei olisi ikinä uskonut voivansa sanoa ääneen.
Onneksi tämä voi myös lopulta vähentää asiaan liittyviä stigmoja. Osa kiristyksen kohteeksi joutuneista onkin jo kertonut sosiaalisessa mediassa avoimesti terapiakäynneistään. Samaan tapaan kuin apua etsitään fyysisiin vaivoihin, on aivan normaalia hakea myös henkistä helpotusta. Teon tuomitseminen ja tuki kiristyksen kohteeksi joutuneille on ollut hieno osoitus inhimillisestä yhteishengestä.
Terveystietojensa kertomisesta päättää jokainen itse
Jatkossa vastaavia hakkeroitumisia sensitiivisiin tietoihin pitää tietenkin pyrkiä estämään kaikin keinoin. Tietoturva-asiantuntija kuvaili MTV:n haastattelussa, että yksinkertainen keino olisi ollut pitää arkaluontoiset tiedot erillään potilaiden identiteeteistä, niin ettei potilaskertomusta olisi voinut helposti yhdistää kenenkään henkilöllisyyteen. Myös salasanojen vaihtaminen oletussalasanoista uusiin olisi saattanut estää murron.
Kiristyksen kohteeksi joutuneiden kannattaa tehdä ainakin omaehtoinen luottokielto, jotta henkilötietoja ei päästä käyttämään taloudellisesti hyväksi. Neuvo meille muille on yksinkertainen: vaikka ihmisten terveystietoja tulisikin ilman lupaa julki, niitä ei kuulu lukea eikä jakaa – eikä edes kiinnostua niistä. Niihin törmätessään kannattaa tehdä ilmoitus viranomaisille. Terveystietojen kertomisesta päättää jokainen itse.
Lue myös: Hallitus myisi suomalaisten terveystietoja – Onko luvassa rahasampo vai tietosuojapommi?