Koirien hyvinvoinnista päätetään eduskunnassa – Näitä parannuksia Kennelliitto tavoittelee lemmikeille seuraavalla hallituskaudella

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Kennelliitto vaatii nyt vastuullisen koirankasvatuksen turvaamista lainsäädännöllä sekä enemmän tiloja koiraharrastukselle. Listalta löytyy myös koirien suojelu ilotulitteiden aiheuttamilta meluhaitoilta ja susilta.

1. Lakisääteinen koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti on toteutettava viivytyksettä

Nykyisen eduskunnan käsiteltävänä olevaan esitykseen eläinten hyvinvointilaista on kirjattu, että koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lisätään eläinten tunnistamislainsäädäntöön.

”Koirien lakisääteistä tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä kannatetaan laajasti niin järjestöjen, eläinlääkäreiden, viranomaisten kuin poliitikkojen kesken. Ne tulisikin toteuttaa viipymättä. Kennelliiton rekisterissä on kolme neljästä Suomen koirasta ja meillä on hyvät valmiudet laajentaa järjestelmä kattamaan myös muut koirat”, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen kertoo.

Koirien ja koiranomistajien yksilöllinen tunnistaminen helpottaisi muun muassa ennaltaehkäisemään vastuutonta koiranpitoa ja koirahyökkäyksiä.

Lehkosen mukaan puolueilla on ollut jo tällä hallituskaudella melko yhtenäinen näkemys siitä, että tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä olisi tehtävä lakisääteistä.

”Ei siitä ole mitään vielä julkistettu sillä tavalla, että me olisimme sen nähneet, mutta on annettu ymmärtää, että siihen suuntaan ollaan kallellaan”, hän toteaa.

2. Monipuolisista koiraharrastusmahdollisuuksien edellytyksistä on huolehdittava koko maassa

Koiraharrastustoiminnassa on mukana satojatuhansia suomalaisia. Harrastukset mahdollistavat koiralle sen lajityypillisten ja rodunomaisten käyttäytymistarpeiden toteutuksen. Kennelliiton mukaan ne edistävät sitä kautta koiran hyvinvointia ja yhteiskuntakelpoisuutta.

”Sisäharrastustiloista on pula lähes kaikkialla. Ulos voi aina mennä, mutta kaupunkialueilla ei ole tarpeeksi koirapuistoja. Lisäksi valaistut ulkoilureitit on monesti muutettu hiihtoladuiksi, eikä sinne saa viedä koiria”, Lehkonen selittää.

3. Lainsäädännön on tuettava vastuullista koirankasvatusta

Koirien tunnistusmerkinnät ja rekisteröinti ovat osa vastuullista koirankasvatusta, mutta siihen liittyy myös paljon muuta. Paitsi, että koiran on oltava tutkitusti terve, sitä on pidettävä asianmukaisissa oloissa.

Koiraa ei voi antaa mihin tahansa kotiin. Pennut voi luovuttaa vain henkilölle, jolla on edellytykset hoitaa kyseistä rotua. Hyvä kasvattaja on myös kasvattamiensa koirien omistajien tukena vaikka koko koiran elämän ajan.

”Vastuullisen koirankasvattajan lähtökohta on rakkaus rotuun eikä rahaan”, Lehkonen tiivistää.

4. Verkkokauppa-alustoilla koirien myyjiltä on vaadittava vahvaa tunnistautumista

Lehkosen mukaan pentutehtailu on suurin laiton markkina-alue heti ase- ja huumekaupan jälkeen. Suureksi ongelmaksi se on muodostunut etenkin eteläisessä ja itäisessä Euroopassa.

”Joissakin maissa jopa jotkut eläinlääkärit ovat mukana bisneksessä. Koira voi asiakirjan mukaan olla rokotettu ennen kuin se on edes syntynyt. Käytännössä niillä papereilla ei tee mitään, ihmisiä vain hämätään niillä”, Lehkonen toteaa.

Laittoman maahantuonnin kautta suomalainenkin voi päätyä ostamaan pentutehtailijan pennun. Jo parin päivän kuluttua kaupasta koira voi sairastua esimerkiksi parvovirusinfektioon ja pahimmillaan kuolla siihen. Koira voi myös tulla omistajalleen moninkertaisesti ostohintaa kalliimmaksi lääkärikulujen takia.

Ratkaisuksi Kennelliitto ehdottaa myyjien vahvaa tunnistautumista verkkokauppa-alustoilla, joka vaikeuttaisi laittomasti maahantuotujen pentujen myymistä huomattavasti.

5. Susikannan hoidossa on turvattava koiravahinkojen ennaltaehkäisy

Kennelliiton mukaan suurpedot vaikeuttavat olennaisesti koirien koulutus- ja koetoimintaa luonnossa. Sudet ovat tappaneet viime vuosina 20-50 koiraa vuosittain. Kennelliitto haluaa yhdessä eri toimijoiden kanssa hakea ratkaisuja ongelmiin muun muassa kansallisessa sudenhoitosuunnitelmassa.

”Me olemme olleet huolissamme, kun nyt EU-tasoltakin on kuulunut sellaista, että kannanhoidollista metsästystä rajoitettaisiin. Pessimistisimmät ovat jopa sanoneet, että kohta metsästys on mahdotonta joillakin alueilla”, Lehkonen toteaa.

Myös Kennelliiton sisällä tosin on erimielisyyttä siitä, kuinka susiin pitäisi suhtautua.

6. Rajat räiskeelle – järeämmät ilotulitteet siirtymäajalla vain ammattilaisten käyttöön

Tärisevä ja uikuttava koira on monelle omistajalle tuttu näky uudenvuodenaattona.

”Ääniarkuus on tutkimusten mukaan nykyään yleisin ongelma koirien käyttäytymisessä. Siksi ilotulitteista lähtevä pauke voi pahimmillaan ajaa koiran voimakkaaseen paniikkiin”, Lehkonen valaisee.

Kennelliitto vaatii, että alle kuukaudessa eduskuntakäsittelyyn vaaditut 50 000 allekirjoitusta saanut Rajat räiskeelle –kansalaisaloite käsitellään seuraavalla hallituskaudella huolellisesti. Liiton mukaan on myös syytä pohtia vakavasti, haluammeko yhä yhteiskuntana sallia ilotulitteiden aiheuttaman kärsimyksen.

7. Avustajakoirille on annettava opaskoiria vastaava status

Opaskoiralla tarkoitetaan näkövammaisen oppaana toimivaa koiraa. Avustajakoira puolestaan voi toimia esimerkiksi kuulovammaisen apuna.

”Avustajakoira kuulee ovikellon soiton, hakee esineitä ja esimerkiksi haistaa diabeetikon verensokerin putoamisen”, Lehkonen avaa.

Kennelliitto edellyttää, että opaskoirien tavoin fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten avustajakoirien koulutus- ja ylläpitokulut tulisi kustantaa julkisista varoista. Tällöin useampi ihminen saisi tarvitsemansa avun. 

X