Korkeasaaren suloisimmaksi poikaseksi äänestettiin kuhertajagaselli – Näin emon hylkäämä vasa tottulee tarhaelämään
Korkeasaaren hellyttävimmän tulokkaan tittelin vei kuhertajagaselli Seuran äänestyksessä. Kuukauden ikäinen vasa on vasta totuttelemassa eläintarhan elämään.
Kuhertajagasellin vasa syntyi Korkeasaareen toukokuun lopussa.
Seura julkaisi kesäkuun alkupuolella äänestyksen Korkeasaareen vuoden aikana syntyneistä poikasista. Suuren suosion saaneessa äänestyksessä paljastui lukijoiden suosikki suloisten pikkuisten joukosta.
Tulokset kuuden hellyttävän poikasen välillä olivat hyvin tasaiset. Voittajaksi päätyi kuitenkin kuhertajagaselli.
Emon hylkäämä vasa pääsi pulloruokintaan Korkeasaaressa
Äänestyksen voittanut vasa on osa Korkeasaaressa asustelevaa kuhertajagasellilaumaa, ja iältään se on vain noin kuukauden vanha.
Kesäkuun puolessa välissä vasa pääsi tutustumaan kotitarhaansa ensimmäistä kertaa. Tilanne on siinä mielessä poikkeuksellinen, että sen emo ei aloittanut poikasensa imettämistä, ja sen seurauksena uusi tulokas jouduttiin ottamaan tuttipulloruokintaan.
Kesyyntymistä ihmisiin vältetään parhaimman mukaan, mutta uhanalaisuudesta ja lisääntyvien laumojen puutteesta johtuen sääntöjä jouduttiin Korkeasaaressa mukailemaan.
Pulloruokinnasta johtuen vasaa on pidetty eristyksissä kotitarhastaan, ja sopeuttaminen tapahtuukin pienin askelin. Tarkoitus on kuitenkin saada vasa täyspäiväisesti lajitovereidensa keskuuteen mahdollisimman pian.
Uhanalainen gaselli on pieni kasvissyöjä
Kuhertajagaselli (Gazella subgutturosa) asustaa Kaukasian ja Lähi-idän maissa sekä osissa Intiaa, Kiinaa ja Mongoliaa.
Se on onttosarvinen sorkkaeläin ja kuuluu gasellien heimoon. Aikuinen kuhertajagaselli on runsaan puolenmetrin korkuinen, ja ravinnokseen eläin nauttii kasveja ja lehtiä.
Lajin uhanalaisuusluokitus on Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan vaarantunut. Se tarkoittaa, että riski lajin kuolemisesta sukupuuttoon on merkittävä.
Näin ollen kuhertajagasellit ovat pitkälti suojeltuja asuinalueillaan. Niiden suurimpia uhkia ovat ihmisten levittäytyminen, aavikoituminen ja salametsästys.
Vain uroksilla on sarvet, ja ne kasvavat noin 32–45 senttimetrin pituisiksi. Salametsästäjien keskuudessa juuri lajille ominaiset, näyttävät sarvet ovatkin haluttua tavaraa.
Lisääntyminen gasellilaumoissa harvinaista
Euroopan eläintarhoissa asustaa noin 50 kuhertajagasellia. Lisääntyminen on lajille harvinaista, ja yleensä emot saavat elinaikanaan 1-2 vasaa.
Korkeasaaren laumasta vasoja löytyy nyt viisi.
Eläintarhassa asustelevat kuhertajagasellit ovat luonteeltaan arkoja, ja säntäävät helposti pakoon pienenkin uhan edessä.
Seuran tekemässä äänestyksessä toisen sijan vei vikunja, joka syntyi Korkeasaareen kesällä 2017.
Kolmannen sijan jakoivat metsäpeura ja mara.
