Vanhuspalvelut kotona asuvalle – Näin ikäihminen ja muistisairas saa tarvitsemansa kotihoidon palvelut

Jaa artikkeliTilaa Seura
Kotihoidon palvelut
Kotihoidon palvelut pitävät yllä ikäihmisen ja muistisairaan toimintakykyä. Palvelu voi olla esimerkiksi ateriapalvelua, kotihoitoa, fysioterapiaa tai vaikkapa toimintaterapiaa. © iStock
Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen kehottaa vaatimaan oikeuksiaan, jotta vanhusten toimintakyky pysyy mahdollisimman kauan hyvänä.

Muistisairaiden vanhusten määrä kasvaa, ja sairastuneista yhä useampi asuu kotona. Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen muistuttaa, että kotona asuva muistisairas tarvitsee riittävät kotihoidon palvelut. Jos samassa taloudessa asuu omaishoitajapuoliso, myös omaishoitaja tarvitsee omat palvelunsa. Esimerkiksi kotihoidon palveluita voi saada myös yöllä ja viikonloppuna.

Mitä palveluja muistisairas tarvitsee kotona asuessaan?

”Palvelut tulisi miettiä jokaisen muistisairaan ihmisen omista tarpeista käsin niin, että ne tukevat toimintakykyä. Muistisairas voi tarvita esimerkiksi ateriapalvelua, kotihoitoa, fysioterapiaa tai vaikkapa toimintaterapiaa, jossa terapeutti auttaa muistisairasta valmistamaan uudestaan ruokaa itse.

Muistisairauteen liittyy usein kotiin lukittautumista, mutta ihminen olisi hyvä saada kodin kynnyksen yli mahdollisimman pitkään. Muistisairas voi mennä vaikkapa kunnan päiväkeskukseen päivätoimintaan, jolloin omaishoitaja saa pienen lepohetken päivään.

Myös ryhmäliikunta on hyvä apu, sillä se pitää yllä sekä fyysistä kuntoa että sosiaalisia kontakteja.”

Millaisissa tilanteissa muistisairas tarvitsee jo parempia palveluita?

”Muistisairaat saattavat kuvata, että kotihoito käy vain kymmen minuuttia tuomassa lääkkeet kippoon ja lähtee. Tällainen käynti voi jopa vaikeuttaa arjen sujumista.

Optimitilanteessa olisi mahdollisimman tutut hoitajat, tunnettaisiin ihmisen elämänhistoriaa ja pysähdyttäisiin kohtaamisiin. Samalla voitaisiin kuulla, jos ihmisellä olisi uusia hoidon tarpeita.”

Miten voi saada maksimimäärän kotihoidon tukipalveluja omalle läheiselleen?

”Kannattaa perehtyä oman alueen palveluihin ja pyytää hoito- ja palvelusuunnitelma. Usein palvelut perustuvat arvioon toimintakyvystä. Tällöin tulee kuvata muistisairaan toimintakykyä ja miettiä perusteluita sille palvelulle, mitä haluaa.

Voi esimerkiksi miettiä, miten muistisairaan arki paranisi taksikortin myötä, eli minne hän silloin pääsisi.”

Mitä hyötyä siitä on, jos muistisairas saa paljon palveluita?

”Palvelut siirtävät vaihetta, jossa ihminen siirtyy ympärivuorokautiseen hoitoon. Yhteiskunnan kannalta siitä on taloudellista hyötyä. Usein koti on tuttu ja turvallinen ympäristö, missä ihminen itsekin haluaa olla.”

Miten vanhus tai muistisairas pääsee ympärivuorokautiseen hoivakotiin, kun kotona ei enää pärjää?

”Tässä on kuntakohtaisia eroja. Mutta liikkeelle lähdetään niin, että pyydetään palvelutarpeen arviota kunnasta. Tehostetun palveluasumisen tarvetta arvioi kotikuntasi SAS-ryhmä. Se tulee sanoista selvitä, arvioi ja sijoita.

Ryhmä miettii, täyttyykö palveluasumisen kriteerit. Palvelutarpeen arviointia on hyvä tehdä jo pitkin matkaa, jotta palvelut ovat ajan tasalla.

Muistiliiton sivuilta löytyy tarkastuslista muistisairaille ja läheisille asuin- ja hoivapaikan valintaan. Sitä voi käyttää apuna myös kotihoidon kanssa keskustellessa palveluista.”

Miten päätöksestä voi valittaa, jos hoivakotipaikkaa ei pyynnöstä huolimatta saa?

”Aina on oikeus saada päätös kirjallisena. Päätöksessä pitää olla myös valitusmahdollisuus. Siihen ei tarvitse koskaan tyytyä, jos puhelimessa sanotaan, että paikkaa ei ole.”

Mitä palveluja omaishoitajille on tarjolla?

”Palvelut edellyttävät virallista omaishoitosopimusta kunnan kanssa. Omaishoitajalla on oikeus hoidon raskaudesta riippuen 2—3 vapaapäivään kuukaudessa. Heille on tarjolla terveystarkastuksia, valmennuksia ja koulutuksia tehtävään.

Omaishoitaja on myös oikeutettu rahalliseen palkkioon kunnalta. Virallinen omaishoitosopimus kannattaa tehdä myös siksi,  että jos omaishoitaja joutuu vaikkapa onnettomuuteen, hänen tiedoistaan löytyy merkintä avusta riippuvaisesta ihmisestä kotona.”

Lue myös: Näin lähes miljoonan suomalaisen maksut pienenevät – Lakimuutos tuo vihdoin hintasäätelyn myös tehostettuun palveluasumiseen

Lue myös: Hyvä hoivakoti luottaa omaisiin – Etenkin muistisairaiden läheisiä tarvitaan vanhuksen entisen elämän tulkkeina

Heino Tiiton kunto on tyttärensä Kirsti Törölän mukaan kohentunut hyvässä hoidossa huomattavasti. (Maskit otettiin ulkona hetkeksi pois kuvausta varten.)

Heino Tiiton kunto on tyttärensä Kirsti Törölän mukaan kohentunut hyvässä hoidossa huomattavasti. (Maskit otettiin ulkona hetkeksi pois kuvausta varten.) © Riikka Kinnunen

X