Kotiliesi: Heidi Hautala nosti 1990-luvulla esiin meppien suuret kulukorvaukset, joista valvonta puuttui täysin− ”Kaiken pitää olla julkista”
Heidi Hautala ei sorru jälkiviisasteluun, vaikka kritisoi Venäjän toimintaa tuloksetta jo vuonna 2006 pitämässään puheessa.
Heidi Hautala ei aio jäädä eläkkeelle, vaikka EU-parlamentti jääkin taakse.
Vihreiden europarlamentaarikko ja EU:n varapuheenjohtaja Heidi Hautala ilmoitti viime loppiaisena Facebookissa, että meneillään oleva kausi olisi hänen viimeisensä. Takanaan hänellä on kaksi vuosikymmentä monipuolisissa tehtävissä EU-parlamentissa.
Heidi kertoo Kotilieden haastattelussa mieleenpainuvista tapahtumista uransa ajalta.
Parikymppisenä Heidi tutustui Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan kansalaisliikkeisiin ja aktivisteihin, jotka ajoivat samoja ihmisoikeuksia kuin hänkin. Näillä aktivisteilla olosuhteet olivat vain vaikeammat ja riskit suuremmat.
”Olen ollut tekemisissä ihmisten kanssa, jotka näkivät sisältäpäin, mitä Venäjällä oli kehittymässä jo 1990-luvun lopussa. Näitä tahoja poliitikot eivät kohdanneet virallisissa tapaamisissa.”
Aktivistien ja kansalaisliikkeiden kautta Heidi oppi selvänäköisyyttä Venäjää kohtaan. Hän kritisoi Venäjää jo vuonna 2006 pitämässään puheessa eduskunnan satavuotisjuhlassa. Kritisoinnin takia Heidiä syytettiin juhlatunnelman pilaamisesta. Vaikka nykytilanne on mitä on, Heidi ei ole sortunut jälkiviisauteen.
Hänen mukaansa EU-parlamentista on tullut toivon kipinä monelle sorretulle ihmisoikeustaistelijalle.
”Autoritääristen sortovaltioiden määrä kasvaa, ja ne oppivat ikäviä temppuja toisiltaan”, meppi sanoo Kotiliedelle.
Läpinäkyvyyttä meppien kulukorvauksiin
Heidi Hautala pitää yhtenä tärkeänä saavutuksenaan sitä, kun hän nosti kampanjassaan 1990-luvun lopulla esille meppien suuret kulukorvaukset, joista valvonta puuttui täysin. Tämän seurauksena Paavo Lipponen tulistui hänelle EU-vaalivalvojaisissa. Asian esille tuomista pidettiin oman pesän likaamisena.
Heidi lähti edistämään asiaa tanskalaisen kollegansa kanssa, ja asioihin tuli muutos. Olihan Pohjoismaissa säädetty jo vuonna 1766 hallinnon avoimuudesta.
”Saimme lopulta logiikan kääntymään kokonaan. Kaiken pitää olla julkista, jos sitä ei ole erikseen määrätty salaiseksi. Olen testannut periaatetta jälkeenpäin useasti”, Heidi sanoo haastattelussa.
Yritykset vastuuseen ympäristöstä ja ihmisoikeuksista
Tuorein ilon aihe Heidi Hautalalle on yritysvastuudirektiivin hyväksyminen ministerineuvostossa. Kansalaisjärjestöjen pyynnöstä Heidi kokosi poikkipoliittisen joukon ajamaan asiaa. Hanketta vastustettiin loppumetreille voimakkaasti.
”Ensin olin kauhuissani, mutta sitten tajusin, että nyt ajatus kestävästä yhteiskunnasta ja taloudesta on isoa politiikkaa. Se ei enää ole marginaalissa, joten sitä myös vastustetaan näkyvästi. Tämä draama herättää kiinnostuksen, ja se on tärkeää.”
Direktiivin ansioista yrityksien velvollisuus on nykyään velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä välittömissä toiminnoissaan, laajemmissa arvoketjuissaan, hankinnoissaan ja liikesuhteissaan.
Heidi näkee aineellisen ylikulutuksen liittyvän kaikkiin maailman ongelmiin. Yritykset ovat pitkään kulkeneet maapallon vapaamatkustajina ajatellen, että valtiot hoitavat asiat.
”Se ei enää ole mahdollista. Yrityksillä on valtava rooli maailman ongelmien ratkaisemisessa. Yritys, joka ei piittaa ihmisoikeuksista, ei yleensä piittaa ympäristöstäkään”, hän kertoo Kotiliedelle.
