Kuka vastaa vainajan veloista? Näin huolellisesti täytetty perukirja suojaa leskeä vainajan veloilta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tarja Salo neuvoo tekemään perunkirjoituksen huolellisesti ja ajoissa. Muun muassa pankista saa apua.
Tarja Salo neuvoo tekemään perunkirjoituksen huolellisesti ja ajoissa. Muun muassa pankista saa apua. © Tommi Tuomi / Otavamedia
Vainajan velat tulevat läheisille usein yllätyksenä. Leski ei kuitenkaan joudu maksamaan velkoja, kun perunkirjoitus tehdään huolellisesti.

Kun vainajan velat yllättävät, ei lohduta lainkaan, ettei ole ollut maailman ainoa hyväuskoinen leski. Monille on vaikeaa puhua rahasta ja varsinkin veloista oman puolison ja perheenjäsenten kesken. Kun vanhemmat vaikenevat raha-asioista, huono tapa siirtyy lapsille. Kuka lopulta vastaa vainajan veloista?

Kysyimme velkaisen vainajan raha-asioista, näin vastaa johtaja Minna Backman Takuusäätiön sosiaalisista rahoituspalveluista.

Kuka vastaa vainajan veloista?

Vainajalla voi olla omissa nimissään monenlaista velkaa, asuntolainaa tai kulutusluottoa, pikavippejä – peliveloista puhumattakaan. Ja posti tuo lisää laskuja: puhelin-, sähkö-, vakuutus- ja lehtilaskuja. Ne pitää maksaa. Velallisen kuolema ei lakkauta velkasuhteita, ja velkojilla on oikeus saataviinsa.

On hyvä lopettaa heti kaikki vainajan jatkuvat tilaukset, kuten tv-kanavapaketit, musiikkiappit, kuntosalijäsenyydet ja lehdet.

Kuolema ei siis hävitä vainajan velkoja, mutta leski ei joudu niitä maksamaan, jos hän ei ole kanssavelallinen eikä takaaja ja perunkirjoitus on tehty määräajassa eli kolmen kuukauden sisällä. Tällöin pesän osakas eli omainen välttyy henkilökohtaiselta velkavastuulta. Veloista vastaa pääsääntöisesti se, jonka nimissä ne ovat.

Täytä perunkirja huolellisesti

Velkavastuu vainajan veloista voi syntyä siis vain, jos lyö laimin perunkirjoitusvelvollisuuden tai antaa puutteelliset tai valheelliset tiedot. Vainajan velassa voi olla takaajana vaikka oma lapsi, eikä hän vapaudu vastuusta. Hänen pitää olla yhteydessä velkojaan ja sopia maksusuunnitelmasta.

Jos puolisot ovat yhdessä velallisia eli heillä on vaikka yhteistä asunto- ja autolainaa, toisen kuollessa velat jäävät lesken maksettavaksi. Silloin lesken kannattaa mennä heti pankkiin ja sopia maksuista.

Asuntoa tai muuta omaisuutta ei pidä hädissään myydä, vaan sopia uusista maksujärjestelyistä. Jos velat ovat vainajan nimissä eikä hänellä ole omaa rahaa maksaa velkoja, velkojat jäävät nuolemaan näppejään.

Leski ei joudu esimerkiksi myymään omissa nimissään olevaa kesämökkiä ja maksamaan puolison velkoja. Eikä leski joudu maksamaan vainajan pelivelkoja, jos perukirja ja ositus on tehty asiallisesti.

Jos vainajan varat eivät riitä velkojen maksuun, velat jäävät velkojien kuten pankin tai pikavippifirman vastuulle. Kukaan muu ei niitä maksa.

Lue myös: Oletko ylivelkaantuneen perillinen? Näin vältät vainajan velkojen maksajaksi joutumisen – Asianajaja antaa neuvot perinnönjakoon

Mikä se perunkirjoitus oikein on?

Kukaan meistä ei pidä byrokratiasta, mutta joskus pitää tehdä sellaistakin, mistä ei tykkää. Perunkirjoitus pitää tehdä jokaisen Suomessa vakituisesti asuvan henkilön kuoleman jälkeen. Siinä selvitetään vainajan varat ja velat kuolinhetkellä.
Perunkirjoituksessa laaditaan perukirja, joka toimitetaan Verohallintoon kuukauden kuluessa.

Yleensä perunkirjoituksen järjestää vainajan leski, lapsi tai muu henkilö, joka hoitaa vainajan jäämistöä. Tilaisuuteen kutsutaan kaikki kuolinpesän osakkaat ja leski. Kutsu esitetään joko suullisesti tai kirjallisesti, riitaisissa pesissä kutsu kannattaa lähettää kirjattuna kirjeenä.

Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä, joille ei ole pätevyysvaatimuksia, kunhan he ovat täysi-ikäisiä. Perukirjaan merkitään pesän osakkaat, vainajan ja lesken varat ja velat sekä puolisoiden yhteiset varat ja velat.

Perukirjassa mainitaan myös mahdollinen avioehtosopimus ja testamentti. Varattomastakin pesästä pitää laatia perukirja.

Suomen laki

Perunkirjoitus tulee tehdä kolmen kuukauden sisällä

Perunkirjoitus pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä, ja perusteellisesti. Tällöin välttyy muun muassa joutumasta maksamaan vainajan velkoja. Velkavastuu vainajan veloista voi syntyä vain jos lyö laimin perunkirjoitusvelvollisuuden tai antaa puutteelliset tai väärät tiedot. Velkojien summittainen ilmoittaminen ei riitä, tarvitaan tarkka tieto veloista ja velkojista.

Omasta pankista saa apua, miten perunkirjoitus pitää tehdä ja miten vainajan pankki-asiat hoitaa (mm. maksaa laskuja kuolinpesän tililtä ja lopettaa suoraveloitukset). Apua saa myös hautaustoimistosta. Kannattaa käydä myös Veronmaksajien Taloustaito-lehden nettisivulla, taloustaito.fi.

Miten saan velkakierteen poikki?

Koskaan ei ole liian myöhäistä parantaa tapansa ja aloittaa alusta. Eivät tavarat maailmasta ostamalla lopu, mutta rahat voivat loppua.

Rahasta on tullut tavallaan näkymätöntä leikkirahaa, se ei kahise taskussa eikä pullota lompakossa. Nyt maksetaan kortilla, puhelimella, laskulla, tietokoneella. Tästä syystä saattaa hämärtyä, onko rahaa vai ei.

Rahatilanteestaan kannattaa olla itselleen rehellinen. Budjetointi on tärkeää: kysy onko sinulla varaa tähän ja tähän. Lainarahalla ei pidä ostaa mitä tahansa. Pikkuostoksista kertyy pian sievoisia summia. Sanonta ”Elä suu säkki myöten” toimii yhä.

Neuvoja oman talouden hallintaan saa Takuusäätiöstä takuusaatio.fi sekä varattomuustilanteissa oikeusaputoimistosta.

Lue myös: Älä säästä lapsen rahoja tilille – äläkä tee näitä virheitä, kun hoidat lapsen raha-asioita

Lue myös: Perintöriidan taustalla usein sisaruskateus – aikuinenkin lapsi haluaa hyväksyntää vanhempiensa silmissä

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 4/20.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X