Kyllä vaalikone tietää – Ehdokas puhuu ympäripyöreitä, jotta sopisi mahdollisimman monelle
Moni meistä on seikkaillut viime aikoina vaalikoneessa. Niin ystävänikin teki – ja yllättyi: Hänelle sopivien ehdokkaiden listassa seitsemän ensimmäistä nimeä olivat kaikki eri puolueista. Ykkösenä oli henkilö puolueesta, jota hän ei koskaan ole kuvitellut äänestävänsä. Kyllä kone tietää.
Tohtiiko tästä päätellä, että on ihan sama, mistä puolueesta vaalikoneen ehdokasvastaajat ovat, koska he vastailevat niin ympäripyöreitä. Näin he sovittautuvat minkä tahansa aatesuunnan kansalaisen ehdokkaiksi ja kalastelevat liikkuvia äänestäjiä. Puolueestaan ja ehdokkaastaan varmathan tietävät ilman koneitakin ketä äänestää.
Vaalikoneessa ehdokkaat selvittelevät mielipiteitään erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä. Yksilön vaalikonevastauksissa puolueen kanta hämärtyy. Se meidän äänestäjien on kaiveltava muualta ja tehtävä vertailuja. Vaalikone saisikin kertoa paitsi ehdokkaiden henkilökohtaiset näkemykset myös sen, missä asioissa he ajattelevat toisin kuin oma puolueensa ja miten suhtautuvat puoluekuriin. Milloin pitäisivät oman päänsä, milloin myötäilisivät puolueen linjaa?
Nyt me vaalikarja usein äänestämme puolueen sijaan yksilöä siinä hyvässä uskossa, että valitsemamme ehdokkaan fiksun tuntuinen mielipide todellakin vaikuttaa. Ehdokkailta kysellään myös arvomaailma-asioita, joista kunnallispolitiikka on etäällä. Kuten ulkoavaruuden älyllinen elämä. Olisiko parempi kysyä uskoa älylliseen elämään maan päällä, vaikkapa kunnanvaltuustossa?
Onneksi äänestin ennakkoon. Voin rauhassa odotella sunnuntai-iltaa. Sitä ennen sote käy päivä päivältä sekavammaksi ja tviitit vinkuvat maahanmuuttoa tai vaikkapa korkeakoulujen lukukausimaksuja, vaikkei noista kunnanvaltuustoissa päätetä. Ehdokkaat tinkaavat loppukirissään asioihin parannusta, mutta harva mainitsee yhtäkään käytännön ratkaisua saati ehdottaa, mistä rahat otetaan.
Vaaleista laskeudumme hiljaiselle viikolle. Se tuskin laskee tulosmelun volyymia.