Laiminlyönti voi koitua monen vahingoksi: Vastaavatko taloyhtiöt jatkossa asuntojen palovaroittimista?
Viime vuonna Suomessa roihahti yhteensä noin 12 000 tulipaloa. Vielä vuonna 2009 pelastuslaitosten taltutettavana oli noin 15 000 paloa.
Vaikka tulipalojen määrä laskee, pelastusalalla ollaan huolissaan siitä, että liian harvan suomalaiskodin katosta löytyy toimiva palovaroitin. Siitäkin huolimatta, että palovaroitin on ollut jokaisen kodin ja vapaa-ajan asunnon lakisääteinen varuste vuoden 2000 syksystä lähtien.
Nyt Isännöintiliitto ehdottaa asumisen paloturvallisuuden parantamiseksi muutosta siihen, kenen vastuulla on huolehtia siitä, että palovaroitin kiinnitetään kattoon ja että se toimii.
Asukas, palovaroitin on usein sinun vastuullasi
Nykyisin palovaroittimille on olemassa erilaisia sääntöjä. Paristokäyttöisen palovaroittimen hankinta, kiinnittäminen ja huolto on asukkaan vastuulla. Asui hän sitten omakotitalossa tai vuokralla kerrostaloasunnossa.
Sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien kunnossapidosta puolestaan vastaa aina taloyhtiö, kuten rakennuksen muistakin sähköjärjestelmistä. Vuoden 2009 helmikuun jälkeen valmistuneissa asunnoissa on pitänyt määräysten mukaan olla sähköverkkoon kytketty palovaroitin.
Vaikka suomalaiset sanovat huolehtivansa kodin paloturvallisuudesta hyvin, pelastusalan tilastot kertovat toisenlaista tarinaa.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n mukaan jopa yli 95 prosenttia suomalaisista sanoo kotona olevan riittävä määrä toimivia palovaroittimia. Pelastustoimen tulipalotilastoista käy kuitenkin ilmi, että vain 38 prosentissa niistä asunnoista, joihin on menty sammutustehtäviin, on ollut toimiva palovaroitin.
Tavallisessa suomalaisessa kodissa olisi hyvä olla noin 3–4 toimivaa palovaroitinta. Varoittimien hankinta ja huolto on asukkaan vastuulla. © COLOURBOX
Moni asuntopalo voitaisiin saada kuriin aiemmassa vaiheessa, jos asunnosta löytyisi toimiva palovaroitin. Karkeasti sanottuna noin puolet tulipaloista on ihmisen aiheuttamia.
Pelastusopiston tietojen mukaan vuonna 2017 yleisimmät tulipalojen syttymissyyt olivat valvomaton ruuan valmistus, sähkölaitteen vika ja tupakka. Tahallaan sytytettyjen tulipalojen määrä on laskenut.
Ennakkotietojen mukaan viime vuonna tulipalojen seurauksena kuoli 63 ihmistä. Jotta asumisen paloturvallisuutta saataisiin parannettua, Isännöintiliitto ehdottaa, että myös asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyisivät taloyhtiöiden hoidettaviksi.
Yhden erhe voi koitua monen vahingoksi
Yhdessä asunnossa alkaneen palon vahingot voivat ulottua pitkälle paloasunnon ulkopuolelle. Savun lisäksi sammutustöissä käytettävä vesi voi aiheuttaa vahinkoa myös naapuriasuntoihin ja rappukäytävään.
”Nyt ongelma onkin se, että kun omistetaan ja asutaan yhdessä, niin toinen saattaa hoitaa kaiken viimeisen päälle. Ja sille joka asioitaan ei olekaan hoitanut, sattuu jotain ja kaikki kärsivät. Jokainen voi miettiä, että tietääkö sitä, onko oma naapuri hoitanut palovaroittimensa kuntoon”, toteaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä.
Heikkilän mukaan se, että palovaroittimien asentaminen ja vuosihuolto olisivat taloyhtiöiden vastuulla, lisäisi niin turvallisuutta kuin olisi myös kustannustehokkaampaa.
Isännöintiliiton ehdotus ei kuitenkaan sikäli ole uusi, koska taloyhtiöt voivat jo nykyisin omalla päätöksellään siirtää palovaroittimet itselleen hoidettaviksi. Heikkilä ei kuitenkaan usko, että vapaaehtoisuus tehoaa.
”Kyllä se todennäköisesti olisi tehokkaampaa, jos asiasta tulisi ihan lainsäädäntömuutos.”
Muutoksia siihen, kuka palovaroittimista vastaa, voi olla luvassa. Sisäministeriö ilmoitti tammikuussa uudistavansa pelastuslain laitelakia.
Auttaako pykälien uudelleen kirjoittaminen?
”Onko se, että vaikkapa kerrostalo-asunnon asukkaan vastuulla on huolehtia palovaroittimesta, paras mahdollinen tapa? Vai pitäisikö säätää uudella tavalla? Tämä on kysymys, mitä nyt haluaa pohtia kaikki”, toteaa sisäministeriön neuvotteleva virkamies Kirsi Rajaniemi.
Suomessa turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo, että kaupoissa myytävät palovaroittimet täyttävät turvavaatimukset. Esimerkiksi käyttöohjeiden pitää aina olla sekä suomeksi että ruotsiksi. Kuvassa häkä-, palo- ja kaasuvaroittimia. © HANNU HÄYHÄ/KUVARYHMÄ SKOY
Vaikka asia vaikuttaa äkkiseltään yksinkertaiselta, Rajaniemi muistuttaa, että homma monimutkaistuu, kun sitä aletaan vertailla muihin säädöksiin. Mitä kaikkea muuta tarvitsisi muuttaa, jos vastuuta palovaroittimista muutetaan?
Entä kuka kantaa vastuun, jos palovaroitin hajoaa tai asukas irrottaa varoittimen kokonaan? Miten silloin tulisi toimia? Kyse on Rajamäen mukaan pitkälti myös siitä, pitäisikö käytössä olla toisenlaiset säädökset vai voidaanko paloturvallisuutta edistää parhaiten puhumalla aiheesta enemmän.
”Voidaanko kirjoittamalla pykälät toisella tapaa tai vaatimustasoa muuttamalla vaikuttaa siihen, että nykyistä useammassa asunnossa olisi toimivia palovaroittimia riittävä määrä?” Rajamäki miettii.
Lakiesitys muutoksista on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018. Se koskee kuitenkin lähinnä vain laitelakia eli käytännössä muun muassa sitä, millaisia palovaroittimia Suomessa saa myydä. Se tuleeko palovaroittimien hankinta- ja ylläpitövastuu muuttumaan, ei Rajaniemen mukaan tule tapahtumaan vielä tämän vuoden aikana.
”Varmasti jotain muutosta siihen kuitenkin tulee. Mutta vielä ei olla niin pitkällä, että voisi mitään varmaa sanoa.”
Joka vuosi 11. helmikuuta vietetään valtakunnallista 112-päivää. Se on eri turvallisuustoimijoiden yhteinen kampanja arjen turvallisuuden parantamiseksi.
Lue myös:
Kerrostaloihin rakennetaan hyökkäysteitä – mistä ihmeestä on kyse?
Koska olet testannut palovaroittimesi? Tässä varoittimen hoito-ohjeet:
- Palovaroittimien toiminta pitäisi testata kerran kuukaudessa painamalla testinappia. Jos nappia painettaessa kuuluu piippaava ääni, varoitin on kunnossa.
- Laitteen toiminta tulisi testata myös aina sen jälkeen, jos kotoa tai vapaa-ajan asunnolta on oltu pidempään poissa.
- Palovaroittimien paristot tulisi vaihtaa vähintään kerran vuodessa. Kylmissä ja kosteissa oloissa, kuten talvella mökillä, paristot voivat tyhjentyä normaalia nopeammin.
- Puhdista palovaroitin pölystä varovasti imuroimalla pari kertaa vuodessa. Jos laitteeseen pääsee pölyä, se voi aiheuttaa turhia hälytyksiä.
- Jos palovaroitin alkaa piippailla harvakseen, paristo tulisi vaihtaa välittömästi. Piippailu on merkki siitä, että pariston virta on loppumassa.
- Jos palovaroitin ei toimi paristonvaihdosta huolimatta, se tulee vaihtaa uuteen. Varoitin tulisi vaihtaa uuteen myös silloin, jos hälytysääni ei testattaessa kuulu moitteettomasti.
Lähde: SPEK ja Pelastustoimi.fi.