Länsimaat ovat häviämässä Kiinalle kilpajuoksun Afrikasta – Etiopian suurimman mobiilirahayhtiön johtaja kertoo, miksi se on omaa syytämme
Etiopian suurimman mobiiliraha-alustan M-Birrin perustanut yhtiö sai viiden miljoonan euron sijoituksen Finnfundilta. Suomessa vieraillut toimitusjohtaja Kidist Zegeye kertoi Seuralle, miksi kehittyville markkinoille sijoittaminen kannattaa – ja miksi Kiina tulee jyräämään länsimaat Afrikassa.
M-Birrin ja Moss ICT:n toimitusjohtaja Kidist Zegeye Helsingissä.
Suomen valtion omistama kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut viisi miljoonaa euroa Moss ICT Consultancy -yhtiöön, jonka palvelu M-Birr on Etiopian suurin mobiiliraha-alusta.
Finnfund ei tee lahjoituksia vaan investointeja, joiden tavoitteena on saada aikaan kestävää kehitystä markkinoilla ja synnyttää taloudellisesti kannattavaa yritystoimintaa.
Helsingissä vieraillut Moss ICT:n toimitusjohtaja Kidist Zegeye kertoi Seuralle, että 2015 käynnistyneellä M-Birrillä on 105 miljoonan asukkaan Etiopiassa noin 1,3 miljoonaa käyttäjää.
Jos mukaan lasketaan valtion lapsilisät, joita maksetaan palvelun kautta noin miljoonalle perheelle, M-Birrin vaikutus ulottuu noin 4,5 miljoonaan ihmiseen.
Perusidea on osittain sama kuin suomalaisissa mobiilimaksupalveluissa, ostosten tekeminen ja rahansiirrot kaverilta toiselle.
Siihen ne yhtäläisyydet sitten loppuvatkin.
Mobiilimaksupalvelulla on kysyntää Etiopiassa, jossa lähes puolella kansalaisista on mobiililaite mutta vain joka neljännellä pankkitili. © Finnfund
Huonot pankkipalvelut saivat haastajan
Etiopia on yksi maailman köyhimpiä valtioita, jossa suurin osa päivittäiskaupasta tehdään käteisellä.
”Vain joka neljännellä etiopialaisella on pankkitili. Koska maa on iso ja vuoristoinen, ja tiet ovat usein huonossa kunnossa, ihmiset eivät aina pääse pankkiin halutessaan”, Kidist Zegeye kertoo.
Varsinkin vaikeapääsyisellä maaseudulla asuville ihmisille, joista enemmistö elää maataloudesta, mobiiliraha on ollut iso muutos.
”Heille on ensimmäistä kertaa voitu opettaa, kuinka pankkitiliä – tai tässä tapauksessa mobiilirahatiliä – käytetään, ja miten tilille voi säästää rahaa”, Zegeye jatkaa.
Etiopian 105 asukkaasta noin 40 miljoonalla on Zegeyen mukaan mobiililaite. Mukaan lasketaan mukaan älypuhelinten lisäksi vanhanaikaisemmat kännykkämallit.
”M-Birr-alusta toimii kaikilla mobiililaitteilla uusimmista Androideista vanhaan Nokiaan. Käyttäjä ei tarvitse älypuhelinta”, Zegeye tarkentaa.
Rahasiirrot toimivat niin mobiilinetin kuin SMS-viestilekin välityksellä, eli sikäli M-Birr on rakennettu tavoittamaan mahdollisimman laaja osa kansasta.
Palvelu tuo helpotusta myös maan pankkijärjestelmän joustamattomuuteen.
Monet M-Birr-agentit ovat kauppa- tai kioskiyrittäjiä, joiden liikkeessä mobiilirahatilille voi tallettaa ja nostaa käteistä. Agentti saa provisioista 40 prosenttia. © Finnfund
Jäykkä järjestelmä ja itsepäiset asiakkaat
”Jos minulla on tili pankissa ja sinulla toisessa pankissa, emme voi siirtää rahaa toisillemme. Tilisiirrot ovat mahdollisia vain saman pankin käyttäjien välillä. Mutta M-Birrin välityksellä raha liikkuu myös pankista toiseen. Se on iso juttu”, Zegeye sanoo.
Oman haasteensa on ollut opettaa käteiseen tottuneet ihmiset luottamaan, että mobiiliraha on olemassa, vaikka sitä ei pääse hypistelemään.
Vaikka Finnfundin viiden miljoonan sijoitus on tehty kehitysvaikutuksia silmällä pitäen, Moss ICT ja sen M-Birr-alusta ovat olemassa tuottaakseen voittoa.
Rahasiirroista ja maksuista peritään pieni siirtomaksu, joista agentti saa 40 prosenttia. Agentti on kauppa, kioski tai muu yritys, jonka palvelupisteessä mobiilirahan käyttäjä voi tallettaa käteistä tililleen tai nostaa tilinsä varoja käteisenä.
”M-Birrin käyttäjistä 40 prosenttia on naisia, joten palvelu lisää naisten taloudellista tasa-arvoa edistämällä heidän pääsyään pankkipalveluiden pariin”, Kidist Zegeye sanoo.
”Etiopiassa on 6 000 agenttia ja heistä 21 prosenttia on naisia. Agenttien 40 prosentin osuus siirtomaksuista edistää paikallisia markkinoita.”
Zegeye kertoo esimerkin käteisen käytön jäykkyydestä.
”Valtiolla on ohjelma ruokapulasta kärsiville. Puolet vuodesta ihmiset viljelevät maata. Toisen puoli vuotta he tekevät töitä valtiolle. Palkka maksettiin käteisellä, jolloin ihmiset joutuivat matkustamaan pitkiä matkoja rahojaan noutamaan. Jos et päässyt paikalle tilipäivänä, kun valtion virkamies oli paikkakunnalla, maksu siirtyi kuukaudella eteenpäin. Nyt palkat maksetaan elektronisesti M-Birrin välityksellä.”
M-Birr on helpottanut sosiaalitukien maksamista maaseudulla, jossa välimatkat ovat pitkät ja pankkien konttoreita harvassa. © M-Birr
Suljettu talous avautuu
Etiopia on osittain suljettu talous, jota on viimeiset 20 vuotta johtanut sama neljän puolueen muodostama koalitio.
”Mobiilirahapalveluita Etiopiassa saavat tarjota vain pankit ja rahoituslaitokset. Emme saa tarjota pankkipalvelua, vaan olemme teknologiayhtiö, joka tarjoaa palveluaan rahoitusinstituutioiden kautta. Se on poliittisesti korrekti tapa puhua asiasta”, Zegeye tarkentaa.
Osittain suljettu tarkoittaa, että moni talouden sektoreista on suljettu ulkomaalaisilta toimijoilta.
”Rahoitus-, vakuutus ja televiestintäsektorit ovat tähän asti olleet sellaisia. Se tapa miten meillä hyväksytään uusia innovaatioita, on erilainen kuin länsimaissa. Siksi M-Birrin käynnistyskin on ollut hidas. Ihmiset vastustavat muutosta ja ovat kiintyneitä käteiseen rahaan. He eivät ajattele, että sitä rahaa on olemassa, jos sitä ei pysty koskettamaa”, Zegeye kertoo.
Alkutahmeudesta kertoo sekin, että Moss ICT perustettiin 2009, mutta sen mobiiliraha-alusta M-Birr saatiin käyntiin vasta 2015.
”Mutta Keniassa mobiilirahaa pyörittävät teleoperaattorit, siellä on helppo hankkia uusia agentteja yrittäjiksi. Etiopiassa taas pitää olla pankki, jonka välityksellä paikallisia agentteja voidaan värvätä lisää ja laajentaa toimintaa. Me olemme siinä välissä ja yritämme saada homman toimimaan, ja se on yksi ongelmista.”
Vaikka Etiopia on yksi maailman köyhimpiä valtioita, sen talous kasvaa keskimäärin kymmenen prosenttia joka vuosi.
”Hallituksemme puhuu televiestintäsektorin avaamisesta. Se toisi investointeja maahan ja olisi muutos oikeaan suuntaan”, Kidist Zegeye kertoo.
”Tällä hetkellä maksamme kallista hintaa huonoista palveluista. Kilpailu pudottaisi hintoja reilummalle tasolle ja toisi kuluttajien saataville parempia palveluita.”
Heikosti kilpailutettujen mobiilipalveluiden kalliin hinnan ja heikon laadun voi suhteuttaa palkkatasoon.
”Keskipalkka Etiopiassa on bruttona 5 000 birriä eli nettona 3 500 birriä, se on noin 100 euroa kuussa. Tämä pätee siis isoissa kaupungeissa, kuten Addis Abebassa. Mobiilinetin käyttö kuukaudessa voi maksaa 27 euroa kuussa eli neljäsosan palkasta.”
Kilpailulle ja jokaiselle investoidulle sentille on suuren maan kasvavassa taloudessa kysyntää.
Toimitusjohtaja Kidist Zegeyen mukaan Etiopian kasvavassa taloudessa on kysyntää investoinneille ja kilpailulle. © Miikka Järvinen / Otavamedia
Kiina syrjäyttää länsimaat Afrikassa
Zegeye näpäyttää länsimaita, että vaikka suomalaisen Finnfundin ja sen myötä kelkkaan uskaltautuneen Euroopan Investointipankki EIB:n sijoitusten ansiosta Etiopian suurin mobiilirahajärjestelmä on saatu käyntiin, isossa mittakaavassa Kiina uhkaa jättää länsimaat jalkoihinsa.
”Kiina on tärkeä Etiopialle ja koko Afrikalle. Mielestäni länsimaat ovat häviämässä kilpajuoksun Kiinalle, koska en usko heidän ymmärtävän Kiinan liikkeitä, esimerkiksi sitä kuinka he sijoittavat rahaa yrityksiin.”
Kiinaa on arvosteltu nykypäivän kolonialismista ja Afrikan maiden velkauttamisesta kyseenalaisilla lainaehdoilla ja sijoituksilla.
”Me olemme köyhä maa, mutta myös haluamme kehittyä nopeasti, eli saada rahoitusta ja maksaa takaisin myöhemmin. Se on hyvä malli meille. Ja se on se mitä kiinalaiset tekevät”, Kidist Zegeye sanoo.
Amerikkalainen Bloomberg News on huokaillut jenkkiyritysten menettävän mahdollisuuksia investoida maailman toiseksi väkirikkaimmalle mantereelle, jonka keskiluokka kasvaa nopeammin kuin missään muualla maailmassa.
Reilut ehdot tai ei, mutta Kiina on viime vuosina valloittanut Afrikkaa määrätietoisesti. Välineinä ovat investoinnit, rahoitus afrikkalaisille opiskelijoille ja tutkijoille, rauhanturvaajien lähettäminen YK:n operaatioihin Malissa ja Etelä-Sudanissa.
Kriitikoiden mukaan Kiina sitoo Afrikan maita strategisen avokätisesti myönnetyillä lainoilla, joiden ehtona ei kysellä ihmisoikeustilanteen perään.
Esimerkiksi kiinalainen puhelinjätti Huawei ja verkkoratkaisuja valmistava ZTE ovat käytännössä rakentaneet Etiopian mobiiliverkot. Vuonna 2013 Reuters uutisoi ZTE:n saaneen 800 miljoonan dollarin laajennussopimuksen, jolla rakennettiin 4G-verkko pääkaupunki Addis Abebaan ja laajennettiin 3G-verkko kattamaan koko maa.
”Kiinalaiset rahoittavat, tarjoavat osaamistaan, kouluttavat ja rakentavat teitä. Kun uusia tehtaita ja isoja teollisuuspuistoja avataan, ne ovat kiinalaisten,” Zegeye sanoo.
Kiinalaiset ovat ottaneet Afrikka-painissa niskalenkin länsimaista. Raskain todistusaineisto ei löydy talousviisaiden laskelmista, vaan kansan syvistä riveistä.
”Kiinan juuret levittäytyvät maahan. Jos Etiopian maaseudulla lapset näkevät valkoisen ihmisen, he sanovat häntä kiinalaiseksi. Siis oikeasti! Ensimmäiset valkoiset, jotka Etiopiaan tulivat, olivat ranskalaisia. Silloin kaikkia valkoisia kutsuttiin ranskalaisiksi. Nyt tuo on melkein unohtunut. Ketä tahansa valkoista ihmistä sanotaan kiinalaiseksi. Ne sanovat ’China, China, China’.”
”Tämä osoittaa sen vaikutuksen, joka Kiinalla on Etiopiaan. Länsi on menettämässä Afrikan ja Kiina ottaa vallan. Syy on Kiinan strategia ja tapa tehdä bisnestä”, Zegeye sanoo.