Mikä saa ihmiset pärskimään? Arkipäiväinen aivastus on mainio mekanismi

Jaa artikkeliTilaa Seura
Aivastus on elimistön puolustusreaktio
© iStock
Terveydeksi! Näin todetaan usein aivastajalle. Tiesitkö, että aivastus on elimistön suojautumiskeino, jonka nopeus voi olla jopa 150 km/h?

1. Mistä aivastus johtuu?

Aivastus johtuu siitä, että tulee mekaaninen ärsytys, kun limakalvoille päätyy siitepölyä, katupölyä tai jokin muu ärsyke. Elimistö pyrkii poistamaan ärsykkeen aivastamalla. Nenän värekarvat havaitsevat hiukkasen ja tuntohermot lähettävät aivoille viestin, että nyt on syytä aivastaa. Se on elimistön puolustusmekanismi.

Joillain ihmisillä myös äkillinen kirkas valo voi aiheuttaa aivastuksen. Asiantuntijat eivät ole varmoja, mistä reaktio johtuu, mutta syyksi on epäilty aivastus- ja pupillirefleksien hermoimpulssien sekoittumista.

2. Miksi allergia aiheuttaa aivastelua?

Aivastaminen auttaa saamaan allergiaa aiheuttavat hiukkaset pois limakalvoilta. Allerginen nuha johtuu samasta syystä, sillä allergeeneja poistuu elimistöstä liman mukana. Alkukesästä allergiaa aiheuttaa etenkin koivu. Siitepölyn määrä vaihtelee vuosittain säästä ja lämpötilasta riippuen.

Tänä keväänä on ollut selvästi runsaammin siitepölyä kuin aiempina vuosina. Sellaisetkin ihmiset ovat saaneet oireita, joilla ei ole aiemmin ollut siitepölyallergiaa.

3. Onko aivastuksen pidättäminen vaarallista?

Ei se välttämättä vaarallista ole, mutta aivastamisella on oma tarkoituksensa. Se on elimistön keino poistaa ärsyke, jota ei muulla tavalla saa pois.

Vakavat seuraukset, kuten tärykalvon puhkeaminen ja aivoverenvuoto, ovat hyvin harvinaisia.

4. Miksi aivastaessa ei voi pitää silmiä auki?

Aivastus on refleksi, jota säätelee autonominen hermosto, eikä siihen pysty itse vaikuttamaan. Sen vuoksi aivastuksen voimakkuutta tai muita ominaisuuksia ei voi itse säädellä.

5. Mistä johtuu, että aivastus ei aina tule, vaikka siltä tuntuu?

Luultavasti ärsytys ei ole ehkä ollut riittävän suuri. Ihminen aivastaa, kun ärsytys on riittävän suuri. Usein käy niin, että aivastus tuntuu olevan tulossa, mutta se tuleekin vasta vähän myöhemmin.

Asiantuntijana Kaisa Toikko Allergia-, iho- ja astmaliitosta. Lähteenä myös Tieteen kuvalehti.

X