Musiikilla on jopa muistisairaan aivoja korjaava vaikutus – Onko sinulla jo musiikkitahto? Aivotutkija neuvoo listaamaan muistorikkaat lempilaulut
Tiesitkö, että voit tehdä myös musiikkitahdon? Se on tärkeä osa muistisairaan hoitoa.
Musiikkitahto kannattaa tehdä. Muistisairas voi kokea lempimusiikin avulla mielihyvää, mitä voi muilla keinoin olla vaikea tavoittaa.
Omia lempikappaleita ja musiikkimuistoja elämän varrelta voi kirjata nyt myös musiikkitahtoon. Musiikkitahto on hyvä olla kirjattuna paperilla. Lisäksi se voi olla vaikkapa soittolistana jossakin teknisessä palvelussa. Musiikkitahdon voi myös tulostaa muistisairaan mukaan hoivakotiin.
”Olennaista on oivaltaa, että jokaisella meistä on omat lempilaulumme ja niihin liittyvät muistot. Ne ovat ikääntyessä sitä parasta kuunneltavaa, etenkin jos kärsii muistiongelmista”, aivotutkija Minna Huotilainen sanoo.
Musiikkitahto voi sisältää rakkaita musiikkimuistoja – Seitsemän faktaa musiikin vaikutuksista aivoihin
On monta syytä, miksi musiikki kannattaa ottaa osaksi muistisairaan arkea. Aivotutkija Minna Huotilainen perustelee nyt seitsemän faktaa musiikin hyvää tekevistä vaikutuksista.
- Musiikilla on aivotoimintaan parantava ja jopa korjaava vaikutus. Sen harrastaminen aktivoi aivoalueita ja niiden välisiä yhteyksiä. Se saa aikaan jopa muutoksia aivojen rakenteessa.
- Musiikki kehittää juuri niitä alueita, jotka heikkenevät muistisairauden vuoksi. Siksi musiikki on tärkeää muistisairaalle.
- Musiikin kuuntelu tehostaa kognitiivista suoriutumista ja nostaa vireystilaa. Musiikki parantaa muistisairaan kommunikointikykyä ja kykyä olla läsnä.
- Musiikki kannattaa laittaa soimaan silloin, kun vanhuksen sukulaiset tai ystävät ovat tulossa vierailulle tai edessä on jokin tilaisuus tai tapahtuma.
- Muistisairaiden omaelämänkerrallinen muisti parani, kun he osallistuivat säännöllisesti musiikkihetkiin. Tämä kävi ilmi vuosina 2009-2011 toteutetussa Muistaakseni laulan -hankkeessa. Musiikkituokioita oli pari kertaa viikossa. Toisinaan laulettiin ja joinakin kertoina kuunneltiin musiikkia.
Kun tuokiot olivat jatkuneet viikkoja, vanhuksille näytettiin sukulaisten ja tuttavien valokuvia. Vanhukset tunnistivat nämä aikaisempaa paremmin. - Musiikin kuunteleminen aktivoi aivojen liikealueita, joten se saa ihmiset liikkumaan: parhaimmillaan muistisairaat alkavat ottaa tanssiaskeleita. Laulaminen itsessään on jo liikuntaa.
- Musiikin tulee olla muistisairaalle mieluista ja tuttua. Jos se on epämiellyttävää tai vierasta, se ei vaikuta toivotulla tavalla. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu klassisen musiikin suotuisat vaikutukset. Nykytiedon valossa mikä tahansa musiikki vaikuttaa myönteisesti, kunhan se on entuudestaan tuttua ja mieluista.
Asiantuntijana toimi aivotutkija, professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta. Lähteenä myös SuPer-lehti 1/2016.
