Muistisairauden oireet herättävät huolta ja pelkoa – Lue arkiset neuvot: Tällaiset elintavat voivat viivyttää Alzheimerin taudin etenemistä
Muistisairautta, kuten Alzheimerin tautia, voidaan lykätä terveellisillä elintavoilla. Jo pieni muutos iltarutiineissa saattaa ehkäistä taudin takana olevaa tulehdusta.
Aivoja kannattaa haastaa vaikka palapelejä tekemällä. Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä tiiviimpi hermoverkosto tulee. Toisaalta aivojen pitää saada myös palautua. Stressi on aivoille haitallista.
Muistisairauden oireet herättävät huolta. Mitkä keinot ehkäisevät ja hidastavat muistisairauksien pahenemista? Näin 10 kysymykseen muistisairauden etenemisestä ja elintavoista vastaa erikoistutkija Jenni Lehtisalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
1. Voiko muistisairauden oireet ja Alzheimerin taudin välttää kokonaan terveellisillä elintavoilla?
Muistisairauksien taustalla olevista syistä arviolta 40 prosenttia on sellaisia, joihin voi vaikuttaa elintavoilla. Elintavoilla voidaan vaikuttaa muistisairauden riskiin, vaikka ihmisellä olisi perimässään alttius sairastua muistisairauksista yleisimpään eli Alzheimerin tautiin.
Terveelliset elintavat saattavat säästää jonkun kokonaan muistisairaudelta, kun taas toisella ne voivat lykätä sen puhkeamista. Alzheimerin tauti on ikääntyvien sairaus, ja se on yli 85-vuotiaista 15–20 prosentilla.
Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava, etenevä sairaus. Muutokset aivoissa voivat alkaa kehittyä vuosikymmeniä ennen, kuin sairaus todetaan. Omia elintapoja kannattaa pysähtyä miettimään keski-iässä. Myöhemminkin elintavoilla voidaan hidastaa muistisairauden etenemistä.
2. Millaisilla elintavoilla Alzheimerin tautia ehkäistään?
Alzheimerin taudin riskitekijät ovat pitkälti samoja kuin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät. Sydämelle hyvää tekevät asiat suojaavat myös aivoja.
Korkea verenpaine ja korkeat verenrasva-arvot vaarantavat sekä valtimo- että aivoterveyden. Kumpiakin kannattaa alkaa seurata säännöllisesti viimeistään keski-iässä. Verenpainetta ja kolesterolia on hyvä seurata aina, jos elintavat syystä tai toisesta muuttuvat huonompaan suuntaan ja esimerkiksi liikkuminen jää ja paino nousee.
3. Millainen ruokavalio suojaa muistisairaudelta?
Ruokavalio suojaa muistisairaudelta muun muassa ehkäisemällä korkeaa verenpainetta ja korkeaa kolesterolia. Suolan ja alkoholin käytön vähentäminen tuntuu hyvällä tavalla verenpaineessa.
Kova rasva kohottaa kolesteroliarvoja. Sitä tulee punaisesta lihasta, makkaroista ja rasvaisista maitotaloustuotteista. Ruokavalion kuitu ja liikunta tepsivät korkeaan kolesteroliin. Kuituja saa kasviksista ja täysjyväviljasta.
Kasvisruokavalio suojaa valtimoterveyttä, mutta sen suoria vaikutuksia muistisairauksiin on tutkittu hyvin vähän. Kasvisruokavalio voi olla iäkkäälle myös haitaksi, jos se johtaa niukkaan proteiininsaantiin. Lihakset ja siten toimintakyky tarvitsevat proteiinia. Hyvin suunniteltu, runsaasti kasviperäistä proteiinia sisältävä kasvisruokavalio sopii kaiken ikäisille.
Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa muutoksia aivojen hermokudoksessa. Iäkkäänä elimistön kyky sietää alkoholia heikkenee, ja aiempaa pienemmästä määrästä on haittoja.
4. Miten liikunta vaikuttaa muistisairauksiin?
Kestävyysliikunta hengästyttää ja laittaa verenkierron liikkeelle myös aivoissa. Kävely, juoksu ja hiihto ovat tuttuja kestävyysliikuntamuotoja.
Muistisairauksien ehkäisyssä on hyötyä myös voimaharjoittelusta. Lihasvoimaharjoittelun merkitys korostuu iäkkäillä, sillä lihasvoiman heikkeneminen heikentää toimintakykyä. Kun toimintakyky alenee, liikkuminen kodin ulkopuolella vähenee. Aktiivinen elämäntapa, virikkeet ja hyvät sosiaaliset suhteet ylläpitävät aivoterveyttä.
Monipuolinen, säännöllinen liikunta on aivoille parasta. Kannattaa ottaa tavaksi käyttää omia jalkoja aina kun voi.
5. Säästyykö hoikka ihminen muistisairaudelta, kuten Alzheimerin taudilta?
Ylipaino on keski-iässä muistisairauden riskitekijä, mutta iäkkäällä muutamasta ylimääräisestä kilosta ei ole haittaa. Ylipaino lisää tyypin 2 diabetesta, joka on muistisairauksien riskitekijä.
Rasvan sijoittuminen keskivartalolle on takamukseen tulevaa rasvaa vaarallisempaa. Vyötärölihavuus on merkki vaarallisesta sisäelinrasvasta. Se altistaa matala-asteiselle tulehdukselle, muistisairauden yhdelle riskitekijälle.
6. Onko ravintolisistä hyötyä muistisairauden ehkäisyssä?
B-vitamiineja ja erityisesti B12-vitamiinia markkinoidaan muistin tueksi. Sitä löytyy luontaisesti kaloista, lihasta ja maitotuotteista. Ravintolisää tarvitaan vain todetussa B12-vitamiinin puutoksessa. Verikokeilla todennettavassa vitamiinin imeytymishäiriössä sekä vegaaniruokavaliossa B 12-vitamiinista tulee usein pulaa.
B9-vitamiinin eli folaatin puute saattaa aiheuttaa muistihäiriöitä. Iäkkäillä sen tarve voi lisääntyä, sillä iäkkäänä ravintoaineiden imeytyminen heikkenee. Folaattia saadaan esimerkiksi tummanvihreistä kasviksista, marjoista ja täysjyväviljasta. Jos syöminen on niukkaa ja kasvisten syönti jää vähäiseksi, saatetaan tarvita folaattilisää.
D-vitamiinia tarvitaan pimeään vuoden aikaan esimerkiksi luustoterveyden vuoksi, mutta suosituksia suurempien määrien tankkaamisesta ei ole hyötyä muistille.
7. Kuinka paljon aivoja pitää työllistää?
Mitä enemmän aivoja käyttää, sitä tiiviimpi hermoverkosta tulee. Tekemisen pitää haastaa aivot, mutta aivoille pitää antaa aikaa myös palautua. Stressi on aivoille haitallista.
Aivoja voi haastaa työn lisäksi harrastuksissa. Plussaa on, jos harrastuksessa tapaa mukavia ihmisiä. Ajatustenvaihto toisten ihmisen kanssa aktivoi aivoja hyvällä tavalla. Yksinäisyys voi altistaa muistisairaudelle.
8. Mitä uni tekee aivoterveydelle?
Unen aikana aivot puhdistuvat niihin kertyneistä kuona-aineista. Jos unta on liian vähän, ”pesukone” ei toimi ja tulee tiedonkäsittelyn ja muistin ongelmia.
Hoitamaton uniapnea on yhteydessä muistisairauksiin. Kuorsaaminen ja hengityskatkokset herättävät epäilyn uniapneasta. Normaali paino ehkäisee sitä.
Lue myös: Epäiletkö uniapneaa? Hakeudu unitutkimuksiin – Näin neuvoo keuhkosairauksien professori
9. Miten suun terveys vaikuttaa muistiin?
Hyvä suunterveys suojaa muistia. Suu on verenkierron välityksellä väylä muuhun elimistöön. Tulehdus suussa voi aiheuttaa elimistössä matala-asteisen tulehduksen.
Suun tulehduksista tavallisinta eli ientulehdusta torjutaan harjaamalla hampaat aamuin illoin ja puhdistamalla kerran päivässä hammasvälit. Hampaiden harjaaminen on suomalaisille tuttu rutiini, mutta hammasvälien puhdistamisessa meillä on parannettavaa.
10. Voiko kuulokoje estää muistisairautta?
Huono kuulo on muistisairauden riskitekijä. Se saattaa eristää muista ihmistä ja harrastuksista. Kuuloaivokuori tarvitsee virikkeitä pysyäkseen vireänä. Ellei se saa niitä, myös muut aivojen osat saattavat rappeutua nopeammin.
Kuuloa kuntoutetaan kuulokojeella. Koje kannattaa hankkia ajoissa. Sitä ei välttämättä opi käyttämään, jos muistisairaus on edennyt pitkälle.