Muistisairaus etenee salakavalasti – Näin yllättävästi yleisimmät muistisairaudet voivat oireilla

Jaa artikkeli
Tyypillisen Alzheimerin taudin ensioireita ovat asioiden unohtelu.
Tyypillisen Alzheimerin taudin ensioireita ovat asioiden unohtelu. © iStockphoto
Muistisairaus ei oireile läheskään aina muistamattomuutena, vaan muistisairauden oire voi olla esimerkiksi aloitekyvyn heikkeneminen.

Miten alkava muistisairaus etenee ja oireilee? Näin 12 kysymykseen muistisairaurauksien oireista ja niiden tunnistamisesta vastaa neurologian ja muisti­sairauksien professori Anne Koi­visto Helsingin yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta.

1. Muistisairauden ensimmäiset oireet eivät yllättäen ole aina muistihäiriöitä. Millaisia oireet sitten voivat olla?

Eri muistisairaudet voivat alkaa hyvin eri tavoin. Ensimmäi­senä oireena voi olla vaikka uuden oppimisen vaikeus. Ihminen ei esimerkiksi opi käyttämään uutta puhelintaan, vaikka hänelle on montaa kertaa näytetty, miten se toimii.

Lisäksi muistisairaus voi alkaa hahmottamisen ongel­mina, jolloin ihminen ei esimer­kiksi enää tunnista tuttuja kas­voja. Joskus ensioireena on myös luonteen muutos. Ennen rauhallinen ja harkitsevainen ihmi­nen voi alkaa käyttäytyä sosiaalisesti epäsopivasti, suuttuu herkästi tai käyttää rahojaan yli varojensa.

Lue myös: Miten toimia, kun muistisairas puoliso muuttuu aggressiiviseksi ja jopa väkivaltaiseksi? Kokosimme ohjeita omaisille

2. Millä muilla tavoin kuin muistioireilla Alzheimerin tauti voi alkaa oireilla?

Alzheimerin tauti jakaantuu tyypilliseen ja epätyypilliseen tautimuotoon. Vaikka sana epätyypillinen voi kuulostaa vähäiseltä, siihen sairastuu kuitenkin 15 prosenttia Alzheimerin tautiin sairastuneista. On tärkeää tiedostaa, että Alzheimerin epätyypillisiin muotoihin ei liity muistiongelmia sairauden alkuvaiheessa.

Oireet voivat alkaa erilaisina käyttäytymisen oireina, kuten epätavallisena kiihtymisherkkyytenä, apatiana tai vetäytymi­senä. Lisäksi sairastuneella saattaa olla avaruudellisen hahmottamisen ongelmia, jolloin esimerkiksi kadulla risteyksessä hänen on vaikea hahmottaa, minnepäin pitäisi lähteä. Puhe on yleensä järkevää, mutta ­yksittäiset sanat saattavat olla hukassa.

Tyypillisen Alzheimerin taudin ensioireita ovat asioiden unohtelu ja uudelleen kysyminen sekä samojen asioiden puhu­minen uudelleen. Alzheimerin tauti on muistisairauksista kaikkein yleisin.

3. Voivatko muutkin muistisairaudet Alzheimerin taudin ohella alkaa muilla oireilla kuin muistihäiriöillä?

Kyllä. Toiseksi yleisin muistisairaus on verisuoniperäinen muistisairaus. Sen ensioireet riippuvat siitä, mihin aivojen osaan vaurioita alkaa tulla. Tyypillisiä oireita ovat uuden oppimisen ja oman toiminnan suunnittelemisen vaikeus sekä aloitekyvyn heikkeneminen. Kokenut remonttimies ei esimerkiksi enää pysty viemään projektia loppuun, koska työvaiheiden hahmottaminen vaikeutuu.

Kolmanneksi yleisin muisti­sairaus on Lewyn kappale -tauti. ­Siinä ihmiselle tulee tiedonkäsittelyn haasteita ja motorisia oireita samaan ­aikaan. Tiedonkäsittelyn ongelmat liittyvät usein hahmottamiseen. Ihminen ei esimerkiksi löydä jotain, vaikka se on aivan hänen edessään.

Neljänneksi yleisin muistisairaus on otsalohkorappeuma. Sen ensioireina ovat usein käyttäytymisen säätelyn vaikeus ja luonteenmuutokset. Ihminen saattaa esimerkiksi sanoa lähei­selle jotain epäsopivaa, mitä hän ei olisi aikaisemmin sanonut.

4. Miten voi erottaa kuormittavan elämäntilanteen varhaisvaiheen muistisairaudesta?

On totta, että pitkittyneeseen stressiin ja uniongelmiin saattaa liittyä samankaltaisia oireita kuin muistisairauden alkuvaiheeseen. Erona on kuitenkin se, että stressaantuneelle lomilla ja viikonlopuilla on selkeästi voimaannuttava vaikutus.

Kun stressaantunut saa levätä, tiedonkäsittely ja toimintakyky palautuvat, jolloin pystyy suoriutumaan asioista jälleen enti­seen tapaan. Muistisairauden oireet eivät parane lomillakaan.

5. Miten muistitesteihin hakeudutaan?

Työikäinen voi hakeutua tutkimuksiin varaamalla lääkäriajan työterveyshuollon ja eläkkeellä oleva oman terveys­aseman kautta. Jos haluaa, ajan voi varata myös yksityiselle lääkäriasemalle.

Lisäksi jotkut muistiyhdistykset tarjoavat muistihoitajan tekemää muistitutkimusta.

6. Miten muistitutkimus tehdään?

Varsinkin yli kuusikymppisillä käytetään CERAD-testisarjaa, jonka avulla arvioidaan tiedonkäsittelyä eli kognitiivisia toimintoja. Lääkäri arvioi myös tiedonkäsittelyn haasteiden mahdollista syytä ja ­pohtii erilaisten jatkotutkimusten ­tarvetta.

Usein lääkäri ja hoitaja myös haastattelevat potilaan lä­heisiä siitä, miten potilaan tiedonkäsittely, arjen toimintakyky ja käyttäytyminen ovat heidän mielestään muuttuneet.

7. Mikä neuvoksi, jos epäilee läheisellä alkavaa muistisairautta, mutta tämä ei halua lähteä testeihin?

Huoli kannattaa ilmaista selkeästi läheiselle. Jos tämä ei siitä huolimatta halua lähteä tutkimuksiin, kannattaa ottaa yhteyttä oman paikkakunnan muistihoitajaan ja kysyä häneltä neuvoa.

Monilla paikkakunnilla muistitestin voi tehdä myös kotikäynnillä, jolloin hoitaja tulee tekemään testin potilaan kotiin.

Lue myös: Kun Alzheimerin tauti muuttaa elämän – Kuinka kohdata muistisairas läheinen? Miltä muistisairaus tuntuu potilaasta? Lue rohkaisevat neuvot

8. Löydetäänkö kaikki muistisairaat muistitesteissä?

Pelkästään muistitestien avulla kaikkia muistisairaita ei löydetä tai diagnosoida. Jos testeissä tai haastatteluissa herää epäily muistisairauden mahdollisuudesta, tutkittava ohjataan muistipoliklinikalle tai muistiasiantuntijalääkärille tutkittavaksi.

On myös hyvä huomioida, että kaikki muistisairautta muistuttavat tiedonkäsittelyn ongelmat eivät johdu muistisairaudesta. Taustalla saattaa olla myös jokin muu syy, kuten masennus tai unihäiriö.

9. Miksi muistisairauden varhainen diagnoosi on tärkeä?

Vain silloin kun sairaus tunnistetaan varhain, sen etenemistä pystytään hidastamaan erilaisilla hoitokeinoilla. Muistisairas voi siis saada monta hyvää, toimintakykyistä vuotta lisää elämäänsä ja dementiavaihe saattaa siirtyä monella vuodella eteenpäin.

Vain silloin kun sairaus tunnistetaan varhain, sen etenemistä pystytään hidastamaan.

Jos tauti on ehtinyt edetä pitkälle, hyvää toimintakykyä ei enää saada säilytettyä. Hoito kannattaa kuitenkin aloittaa missä vaiheessa tahansa.

10. Miten varhaisvaiheen muistisairautta hoidetaan?

Alzheimerin taudissa ja Lewyn kappale -taudissa voidaan käyttää Alzheimerin ­taudin lääke­hoitoja. Ne tukevat muisti­sairaan omatoimisuutta, ehkäisevät psykiatrisia oireita ja parantavat mielialaa. Muistia ne eivät kuitenkaan pysty ­parantamaan. Erittäin tär­keää on myös noudattaa terveitä elintapoja.

Lisäksi apteekista on saatavilla Fortasyn Connect -ravintoaineyhdistelmää sisältävä kliininen ravintovalmiste, joka tutkitusti auttaa hidastamaan varhaisvaiheessa olevan Alzheimerin taudin etenemistä. Se sisältää erilaisia vitamiineja, hivenaineita ja omega-3-rasvahappoja.

Lue myös: Alzheimer-diagnoosi ei ollutkaan elämän loppu – Myönteinen elämänasenne on auttanut Joukoa sopeutumaan sairauteen

11. Millaisia elintapoja muist­isairaalle suositellaan?

Olemassaolevan toimintakyvyn säilyttämiseksi on tärkeää syödä terveellisesti, noudattaa säännöllistä ateriarytmiä ja liikkua riittävästi. Jos ravitsemus ja liikunta eivät ole kunnossa, muustakaan ei ole paljon apua.

Liikunnan suhteen on hyvä huolehtia, että harrastaa säännöllisesti sekä aerobisia että lihaskuntolajeja. Muistisairaan on myös tärkeää ylläpitää sosiaalisia suhteita.

Jos mahdollista, hänen kannattaa osallistua vertaistukiryhmiin, joissa pääsee vaihtamaan kokemuksia muiden sairastuneiden kanssa.

12. Mitä muistisairaan ruokavalioon kannattaa ­valita?

Tutkimusten mukaan Välimeren ruokavalio on hy­väksi aivo­terveydelle. Muisti­sairaan ruokavalioon kannattaa siis ­sisällyttää paljon kasviksia, ­kalaa, hyviä rasvoja ja riittävästi proteiinia.

On hyvä huomioida, että vanhuksilla ravitsemussuositusten mukainen lautasmalli on erilainen kuin muilla. Vanhuksilla lautasmalli jaetaan kolmeen yhtä suureen osaan.

Proteiinin ja hiilihydraatin lähteitä on siis yhtä paljon kuin kasviksia. Alkoholia on ­syytä ­käyttää hyvin kohtuulli­sesti, mutta ­välillä voi juoda lasin ­viiniä ­aterian kanssa.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 3/21.

Lue myös: Kaijan muistiongelmat paljastuivat Alzheimerin taudiksi: ”Olen ollut avoin ja kertonut sairaudestani kaikille”

Kaija Hautalan muistivaikeudet Alzheimerin taudin oireita.

”Olen kiitollinen, että olen näin hyvässä kunnossa ja saan nauttia eläkepäivistäni”, Alzheimer-diagnoosin saanut Kaija Hautala sanoo. © Krista Luoma

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X