Näin tekoäly muuttaa Suomessakin työn sisällön ja työsuhteiden laadun – ”Keinoäly on vain tukiäly – se ei korvaa kontaktia toiseen ihmiseen”
Tekoäly tuo saman mittaluokan muutoksen minkä sähkön keksiminen aloitti 1800-luvulla, tai jonka tietokoneiden keksiminen on saanut aikaan 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien. Se muuttaa työn sisällön ja työelämän rakenteet.
Tekoäly on jo tähän mennessä muokannut työelämää. Vauhti vain kiihtyy.
Kuuden vuoden kuluttua koneet tekevät tekoälyn avustuksella enemmän työtä kuin ihmiset, arvioi Maailman talousfoorumi raportissaan viime vuonna.
Tällä hetkellä ihmiset tekevät enemmään työtä kuin koneäly. Mutta kuuden vuoden kuluttua suhdeluku on keikahtanut toisin päin. Vuonna 2025 koneäly tekee jo 52 prosenttia työstä.
Mitä tästä seuraa?
Massatyöttömyyttä? Robottien vallankumous?
“On tyypillinen pelko, että työpaikat häviävät”, Microsoftin Suomen tulevaisuus nyt –hankkeen projektipäällikkö Essi Marjamäki sanoo.
Rutiinit koneille
Muutoksen ydin ei ole siinä, että tekoäly veisi työpaikat, vaan siinä, että se myllää työn uuteen uskoon.
Kyse on saman mittaluokan muutoksesta, jonka sähkön keksiminen aloitti 1800-luvulla, tai jonka tietokoneiden keksiminen on saanut aikaan 1900-luvun jälkipuoliskolta lähtien.
”Työn muutos on ihan normaalia. Teknologia on aina muuttanut työtä: jos ei olisi autoja, ei olisi bussikuskeja, tai jos tietokoneita ei olisi keksitty, ei olisi koodaajiakaan”, Marjamäki sanoo.
Sen lisäksi, että tekoälyn kehitys luo uudenlaista työtä, se myös muokkaa olemassa olevan työn sisältöä.
Ytimessä on rutiinien siirtyminen koneiden suoritettavaksi.
Asiakaspalvelutyö on tästä hyvä esimerkki.
”Kun itse tein aikoinaan asiakaspalvelutyötä, päivittäin tuli todella paljon samoja kysymyksiä. Nyt tällainen toistuva työ pystytään siirtämään tekoälylle, jolloin työntekijöille jää aikaa ihmiskohtaamisiin ja vaativampiin palveluihin”, Essi Marjamäki sanoo.
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi raportissaan vuosi sitten, että tekoälyn tuoma muutos koskettaa puolta työpaikoista siten, että työ ei häviä, mutta se tehdään eri tavalla kuin ennen.
Raportin mukaan 15 prosenttia Suomen työpaikoista saattaa kuitenkin kadota tyystin vuoteen 2030 mennessä.
Työpaikkoja syntyy ja tuhoutuu
Maailman talousfoorumi on arvioinut tätä rakennemuutosta maailmanlaajuisesti. Talousfoorumi laskee tekoälyn hävittävän 75 miljoonaa työpaikkaa koko maailman mittakaavassa vuoteen 2022 mennessä.
Samaan aikaan keinoäly luo uutta: globaalisti se synnyttää 133 miljoonaa uutta työroolia vuoteen 2022 mennessä.
Uusi syntyvä työ on kuitenkin erilaista työtä, kuin perinteiset pysyvät kokoaikatyöt. Tekoäly myllää työmarkkinoita siihen suuntaan, että yritykset siirtyvät entistä laajemmassa mitassa palkkaamaan erityisosaajia urakkaluonteisiin töihin sekä käyttämään vuokratyövoimaa.
Tämä kehitystrendi koskee myös Suomea.
Vaatimustaso nousee
Niinpä tekoäly haastaa meidät jatkuvaan oppimiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi raportissaan, että seuraavan kymmenen vuoden aikana miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta.
Raportin laatineen työryhmän puheenjohtaja Osmo Soininvaaran mukaan tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että jokainen päivittää osaamistaan suurin piirtein viikon vuodessa.
”Niin pystyisimme pitämään ihmiset paremmin kärryillä”, Soininvaara havainnollisti Ylen haastattelussa tuolloin.
Arvioidaan, että tekoälyn läpimurto edellyttää ihmisiltä ylipäätään korkeampaa koulutustasoa.
Yli puolella väestöstä pitäisi olla korkeakoulututkinto runsaan kymmenen vuoden kuluttua, eli vuonna 2030. Nyt sellainen on 44 prosentilla suomalaisista.
Enemmän tilaa empatialle
Luoko keinoäly epätasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, kun vaatimukset kovenevat? Pysyvätkö myös he mukana, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita haasteita?
”Tuo voi pelottaa, jos ajattelee, että pärjätäkseen työelämässä pitäisi omaksua asioita nopeasti ja olla teknisesti taitava. Mutta oikeastaan se menee toisin päin: tekoäly omaksuu tietoa ihmisen puolesta, antaa suosituksia ja pystyy näin helpottamaan ihmisen toimintaa”, Essi Marjamäki sanoo.
Marjamäen mukaan empatialle ja inhimilliselle vuorovaikutukselle jää enemmän aikaa, koska tekoäly vapauttaa rutiineista.
”Ajatellaan lääkäreitä ja joitain muita ammattirymät, joilla on nyt tosi kiire, koska rutiinit vievät aikaa. Tekoäly vapauttaa heiltä aikaa inhimillisempään kanssakäymiseen. Keinoäly on vain tukiäly. Se ei korvaa kontaktia toiseen ihmiseen.”