Omaiset epäilivät uskonlahkon manipuloineen muistisairaalta suuren testamenttilahjoituksen – Näin käräjät ratkaisi asian

Jaa artikkeliTilaa Seura
Testamenttiriidasta saatiin Jyväskylän käräjäoikeuden päätös alkusyksystä. © HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN
Testamenttiriita muistisairaan vanhuksen omaisten ja Kansan Raamattuseuran välillä ratkaistiin oikeudessa. Omaiset epäilivät, että muistisairasta vanhusta oli manipuloitu tekemään sarja testamenttimuutoksia, joilla omaisuuden perijäksi tuli sukulaisten sijaan Kansan Raamattuseura.

Jyväskylän käräjäoikeuden mielestä Anna-Liisa Voittosaari oli liian muistisairas tehdessään viimeistä testamenttimuutosta vuonna 2014. Oikeus julisti tämän testamentin pätemättömäksi.

Näin valtaosa Voittosaaren omaisuudesta meni sukulaiskummilapsille. Voimaan jääneen vuonna 2013 laaditun testamentin mukaan kummityttö Johanna Hurttia peri kerrostaloasunnon ja kummipoika Harri Nykänen kesähuvilan, jonka arvosta hän joutuu maksamaan Kansan Raamattuseuralle 100 000 euroa.

Seura kirjoitti vuosi sitten  laajan jutun Voittosaaren kuoleman jälkeen paljastuneesta oudosta tapahtumasarjasta.

Manipuloitiinko muistisairasta

Yliopistonlehtori Anna-Liisa Voittosaari kuoli keväällä 2016 ollessaan 88-vuotias.

Tuolloin sukulaiset saivat tietää sarjasta testamenttimuutoksia, joilla Voittosaaren 309 000 euron arvoinen omaisuus määrättiin lähes kokonaan Kansan Raamattuseuralle. Siihen asti sukulaiset luulivat, että oli olemassa vain yksi testamentti, jonka hän oli tehnyt vuonna 2004.

Tässä alkuperäisessä testamentissa Voittosaari oli määrännyt pääosan omaisuudestaan kummilapsilleen eikä Kansan Raamattuseuraa ei mainittu testamentissa lainkaan.

Omaiset epäilivät, että muistisairas Voittosaari oli manipuloitu viimeisinä vuosinaan testamenttimuutoksiin, sillä hän ei voimiensa päivinä ollut tekemisissä Kansan Raamattuseuran kanssa.

Pyytämättä ja yllättäen

Kansan Raamattuseura kiisti omaisten väitteet ja oli sitä mieltä, että kaikki vuosina 2012, 2013 ja 2014 tehdyt testamenttimuutokset olivat syntyneet Voittosaaren omasta aloitteesta ja tahdosta.

”Meillä ei ylipäätään ollut tietoa testamentista ennen kuin sen tekijä oli kuollut ja siitä meille ilmoitettiin”, Kansan Raamattuseuran hallituksen puheenjohtaja Matti Karjalainen sanoo.

Voittosaari sai muistisairausdiagnoosin 2013, ja samana vuonna hänen ystävättärensä ryhtyi hänen edunvalvojakseen. Ystävättärellä oli yhteyksiä Kansan Raamattuseuraan. Sama ystävätär tiesi Voittosaaren alkuperäisessä testamentista 2004, koska oli ollut siinä todistajana.

Voittosaaren viimeisten elinvuosien aikana testamentit muuttuivat siten, että ensimmäisessä muutoksessa vuonna 2012 Kansan Raamattuseuralle luvattiin 80 000 euroa huvilan arvosta.

2013 laaditussa testamentissa Raamattuseuran saatavat huvilasta korotettiin 100 000 euroon. Viimeisessä testamentissa 2014 Johanna Hurttia tehtiin perinnöttömäksi siirtämällä kerrostalo-osake Raamattuseuralle.

Ensimmäisen ja viimeisen testamentin teossa oli avustanut lakimies, joka saarnasi myös Kansan Raamattuseuran tilaisuuksissa. Edunvalvojana toiminut ystävätär oli todistajana kaikissa testamenttimuutoksissa.

Ei valiteta

”Emme valita oikeuden päätöksestä vaan tyydymme siihen”, Kansan Raamattuseuran Karjalainen sanoo.

Myöskään omaiset eivät aio valittaa päätöksestä.

Nykäselle perintö tulee kalliiksi, koska hän joutuu maksamaan Kansan Raamattuseuralle 100 000 euroa ja osan sen oikeudenkäyntikuluista.

”En ole tyytyväinen lopputulokseen, mutta on kuitenkin helpottavaa saada asialle piste ja päästä jatkamaan elämää eteenpäin. Oikeudenkäynti oli raskas prosessi. Se sotki elämää, koska oli vaikeaa keskittyä mihinkään muuhun”, Nykänen sanoo.

Siihen Nykänen on kuitenkin tyytyväinen, että ilman oikeudenkäyntiä lähes koko omaisuus olisi mennyt Kansan Raamattuseuralle.

Perimäänsä huvilaa Nykänen ei aio myydä.

”Se on ollut suvulla melkein sata vuotta. Se on uniikki paikka ja myös rakennus on ainutlaatuinen. Se on kummitädin itsensä suunnittelema.”

Jäi kaivelemaan

Oikeudenkäynti oli rankka myös Johanna Hurttialle, vaikka sen päätös oli hänen kannaltaan positiivinen eikä hän lopulta menettänyt kummitädin perintöä.

”Silti tuntuu kuin vastapuolen ahneus olisi tahrannut kummitädin muiston oikeudessa.”

Myös Hurttia kokee, että oikeuden päätöksen takia oleellinen osa kummitädin perinnöstä pelastui.

Molempia on jäänyt kaivelemaan se, että oikeudenkäynnissä ei laitettu enempää painoa Voittosaarta hoitaneen geriatrian erikoislääkärin näkemykselle.

Lääkäri oli sitä mieltä, että ei ollut varmaa, että Voittosaari oli täysin ymmärtänyt mitä oli tekemässä kahden viimeisen testamenttimuutoksen kohdalla. Hänen mielestään kaksi viimeistä testamenttia olisi pitänyt hylätä.

Emme ole osapuoli

Harri Nykäsen mielestä kaikkein parasta olisi ollut, jos testamenttiriita olisi alun perin soviteltu ja vältetty siten oikeudenkäynti. Tähän Kansan Raamattuseura ei suostunut.

”Sukulaisilta ei tullut sellaista ehdotusta, jonka olisimme voineet sopia”, Matti Karjalainen sanoo.

Minkälaisen sovintoehdotuksen Kansan Raamattuseura olisi voinut hyväksyä?

”En spekuloi tällaisella asialla.”

Ylipäätään Kansan Raamattuseura ei koe olleensa osapuolena riidassa.

”Sukulaiset riitauttivat testamentin, me olemme vaan kuunnelleet, mitä tässä tapahtuu.”

Kansan Raamattuseura on luterilaisen kirkon piirissä toimiva järjestö. Se rahoittaa toimintansa pääosin lahjoituksin.

Karjalaisen mukaan se saa testamenttilahjoituksia vaihtelevasti. Joinain vuosina ei tule yhtään, joinain vuosina muutama.

Kansan Raamattuseura kertoo omilla nettisivuillaan, että muistisairaus voi olla este testamentin tekemiselle sen hyväksi.

Anna-Liisa Voittosaaren testamenttiriita jättää epäilyksen siitä, että näin ei käytännössä aina ole.

Lue myös:

Omaisten hätä: manipuloitiinko muistisairas vanhus tekemään testamentteja

Onnin perintö ei hukkunut lumenajoon tai virkamiesten palkkoihin: Osakerahat hyödyttävät nyt avun tarpeessa olevia

Testamenttaa järjestölle

X