Pitäisikö kotisi sisäilmaa parantaa? Homeongelmat pysyvät loitolla ja ilmanlaatu kunnossa, kun huolehdit näistä asioista

1. Toimiiko kodin ilmanvaihto?

Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuus on olennaisin sisäilman laatuun vaikuttava tekijä. Se kannattaa tarkistuttaa, jos sisäilma tuntuu jatkuvasti tunkkaiselta tai haisee pahalta.

Oman kodin ilmanvaihtojärjestelmään on tärkeää tutustua, jotta tietää, miten sitä käytetään. Ilmanvaihtojärjestelmänä asunnossa voi olla joko painovoimainen ilmanvaihto, koneellinen poistoilmanvaihto tai koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Poistoilmaventtiilien kautta poistetaan rakennuksen sisältä hiukkas- ja kaasuepäpuhtauksia sekä kosteutta. Tuloilmaventtiilit tuovat sisälle raikasta ilmaa.
Ilmanvaihdon täytyy olla päällä jatkuvasti, eikä tuloventtiilejä saa tukkia, vaikka niiden lähellä tuntuisi vetoa.

Tuloilma suositellaan puhdistamaan suodattimien avulla ulkoilman epäpuhtauksista, kuten katu- ja siitepölystä sekä teollisuuden ja liikenteen päästöistä.
Ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet on hyvä vaihtaa ainakin pari kertaa vuodessa.

Myös kaikki ilmanvaihdon venttiilit täytyy puhdistaa säännöllisesti. Laaja ilmanvaihtokanavien puhdistus täytyy teettää ammattilaisilla 5–10 vuoden välein.

Omakotitalossa ilmanvaihtokanavien puhdistus on asukkaan omalla vastuulla, kerrostaloasunnossa taloyhtiöllä.

Kosteissa tiloissa perussääntö on, että samassa tilassa olevan peilin huurun täytyy hävitä kymmenessä minuutissa suihkun jälkeen. Jos kosteus poistuu hitaammin, ilmanvaihto kylpyhuoneessa on liian vähäinen ja sitä kannattaa tehostaa.

Koneellisessa ilmanvaihdossa tehoa voi säätää säätimestä, kun taas painovoimaisessa ilmanvaihdossa kannattaa hetkeksi avata ikkuna. Samoin kannattaa tehdä, jos kuivattaa sisällä pyykkiä.

Keittiössä voi välillä syntyä erilaisia käryjä ruokaa laittaessa riippuen siitä, miten tehokas liesituuletin on. Jotta liesituuletin toimisi hyvin, sen rasvasuodatin kannattaa pestä muutaman kuukauden välein.

2. Ehkäise kosteusvauriot ja homeongelmat

Kosteusvaurioita ja homeongelmia voi syntyä silloin, kun talon rakenteisiin jostakin syystä pääsee ylimääräistä kosteutta joko ulko- tai sisäpuolelta. Ulkopuolelta kosteutta voi kerääntyä esimerkiksi maaperästä ja sadevesistä.

Myös kosteuden tiivistyminen ja vuodot putkistoissa tuovat kosteutta rakenteisiin. Sisällä kosteusvaurio syntyy tyypillisesti kosteisiin tiloihin, kuten suihkuhuoneeseen.

Kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi rakennusta täytyy huoltaa ja tarkkailla säännöllisesti. Huolestuttavia merkkejä ovat muun muassa tunkkainen maakellarin tai homeen haju, pintamateriaaleihin ilmestyneet värimuutokset, pinnan kupruilu, valumajäljet tai maalin halkeilu. Niiden syy kannattaa selvittää välittömästi.

Jos epäilee kosteusvauriota, omakotitalon omistajan kannattaa ottaa yhteyttä sertifioituun rakennusterveysasiantuntijaan. Kerrostalossa taas on syytä ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään.

3. Siivoa säännöllisesti – kiinnitä huomio kodin tuoksukuormaan

Kodin puhtaus vaikuttaa oleellisesti sisäilman laatuun. Kun siivoaa säännöllisesti, puhtaanapitoon riittävät miedot puhdistusaineet. Tavallisessa kodin siivouksessa ei tarvita ollenkaan desinfioivia, vahvoja puhdistusaineita.

Imurista on hyvä tarkistaa, että siinä on HEPA-poistoilmansuodatin, joka puhdistaa takaisin huoneeseen pääsevän ilman. Silloin sisäilmaan pääsee mahdollisimman vähän hienojakoista pölyä, joka ärsyttää hengitysteitä. Kodin erilaisilta pinnoilta huonepöly kannattaa poistaa nihkeällä liinalla.

Jos tuoksut aiheuttavat oireilua, kannattaa valita tuoksuttomia puhdistusaineita. Viihtyisyyden kannalta kodin tuoksukuorma on hyvä pitää pienenä.

4. Säädä lämpötila ja kosteus sopiviksi

Kodin suosituslämpötila on 20–22 astetta. Silloin useimmat ihmiset voivat parhaiten.

Jos lämpötila on paljon korkeampi, sisäilma tuntuu helposti kuivalta ja tunkkaiselta. Se voi aiheuttaa erilaisia oireita, kuten väsymystä sekä limakalvojen, ihon ja silmien ärsytystä. Liian korkea lämpötila voi lisätä myös rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöjä.

Sisäilman kuivuus on usein ongelmana erityisesti kylmään aikaan. Jos mahdollista, sisäilman lämpötilaa kannattaa silloin hieman alentaa, jolloin myös kosteus lisääntyy.

Jos haluaa käyttää ilmankostutinta, sisäilman kosteutta on tärkeää seurata säännöllisesti.

Jos sisäilman suhteellinen kosteus ylittää 40 prosentin rajan, kostuttimen käyttö täytyy lopettaa. Rakennuksen kannalta liiallinen kosteus ei ole koskaan hyväksi, sillä pitkällä aikavälillä se voi aiheuttaa kosteusvaurioita.

Viileä sisäilma koetaan yleensä mukavana hengittää, koska se on myös kosteaa. Liiallinen viileys saattaa kuitenkin lisätä vedon tunnetta sekä aiheuttaa lihas- ja nivelkipuja.

5. Valitse vähäpäästöisiä materiaaleja

Remontoinnissa ja sisustamisessa kannattaa suosia M1-päästöluokituksen saaneita materiaaleja.

Täysin päästöttömiä rakennus- ja sisustusmateriaaleja ei ole olemassa, mutta Rakennustietosäätiön myöntämä M1-luokitus takaa, että tuote on hyvin vähäpäästöinen.

Luokituksen voivat saada esimerkiksi ilmanvaihtotuotteet, rakennusmateriaalit, kiintokalusteet ja maalit.

6. Älä luota viherkasveihin sisäilman puhdistajina

Viherkasvien vaikutus kodin sisäilmaan jakaa jatkuvasti asiantuntijoiden mielipiteet. Puolueetonta tutkimustietoa niiden vaikutuksesta on hyvin vähän, eikä sen perusteella voi tehdä suosituksia.

Monien mielestä viherkasvit lisäävät kodin viihtyvyyttä, ja ne voivat myös jossain määrin parantaa ilmanlaatua muun muassa tuottamalla happea.

Joillekin viherkasvit ja niiden kasvualustana toimiva multa saattavat kuitenkin aiheuttaa allergiaoireita.

Viherkasveilla on vain pieni vaikutus kodin sisäilmaan. Jos talon rakenteissa on ongelma, viherkasveilla ei voi poistaa sen aiheuttamia haittoja.

Asiantuntijana sisäilma-asiantuntija Kirsi Säkkinen, Hengitysliitto.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 8/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti