Takaako Itämeren rauhan Venäjän öljykuljetukset? Vai lisääntyykö sotilaallinen läsnäolo konfliktiriskiä nostaen? Näin arvioi Veli-Pekka Tynkkynen

Öljy on Venäjälle tärkeä luonnonvara ja myyntiartikkeli. Euroopan markkinan kutistuessa pakotteiden ja päätösten myötä Venäjä joutuu myymään öljyään yhä kauemmaksi, aina Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan asti. Kapasiteetiltaan parhaat öljysatamat Venäjällä ovat Itämeren pohjukassa Suomenlahdella.
Voisi siis ajatella, että tärkeät öljykuljetukset rauhoittaisivat myös Itämeren tilannetta, sillä ei kai Venäjäkään halua tärkeää tulonlähdettään vaarantaa?
Ei välttämättä, sanoo Venäjään perehtynyt Aleksanteri instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen.
”Jos ajatellaan kapasiteettia, niin kyllä Suomenlahden öljysatamat ja varsinkin Primorskin (Koiviston) öljysatama ovat Venäjälle todella tärkeitä.”
Energiakauppa ei estänyt väkivallan tietä
Venäjän valtion budjetista öljy- ja kaasukauppa muodostaa puolet, öljyn osuus tuosta on kaksi kolmasosaa ja kaasun kolmasosa. Öljyn merkitys budjettiin on siis kolmannes.
Veli-Pekka Tynkkynen huomauttaa, että Venäjällä on öljysatamia myös Suomenlahden ulkopuolella, Venäjän Kaukoidässä ja Mustanmeren rannikolla.
Todennäköistä on, että Venäjä pyrkii siirtämään öljyliikennettään nyt Mustanmeren Novorossijskin öljysatamaan.
”Sinänsä on hyvä kysymys, onko Venäjän Itämeren öljykuljetukset rauhoittava tekijä vai tekijä, mikä tuo venäläisen laivaston turvaamaan näitä öljykuljetuksia ja lisää siten sotilaallisella läsnäolollaan konfliktiriskiä”, Veli-Pekka Tynkkynen sanoo.
Hän muistuttaa, että Nord Stream -kaasuputket on räjäytetty ja monet uskovat, että räjähdysten taustalla oli Venäjä.
Pitkään luultiin Tynkkysen mukaan, että energiakaupalla ylipäätään olisi Venäjää rauhoittava vaikutus. Näin ei ollut.
”Tällä hetkellä Venäjä on väkivallan tiellä. Vaikka kuinka tehtiin kauppaa ja kuviteltiin, että sillä olisi rauhoittava vaikutus, niin näin ei tapahtunut”, Tynkkynen sanoo.

80-luvun loppupuolella tapahtunut öljyn hinnan romahtaminen johti osaltaan Mihail Gorbatšovin avoimuuspolitiikkaan, ja koko Neuvostoliiton talouden kaatumiseen. © iStock
Teknologiapakotteet ja laivojen vakuutukset
Länsi- tai Nato-maat tuskin Veli-Pekka Tynkkysen arvion mukaan ryhtyvät Venäjän Itämeren öljykuljetuksiakaan häiriköimään. Sellainen ei kuulu länsimaisten demokratioiden tapoihin.
”En näe mitään järkevää motiivia, miksi länsimaiden pitäisi Venäjän öljykuljetuksia estää.”
Muitakin keinoja öljyviennin vaikeuttamiseksi löytyy, kuten teknologiapakotteita tai laivojen vakuutuksiin liittyviä kiristyksiä.
Ukrainassa sota jatkuu kiivaana. Ukrainan vastahyökkäys on pakottanut venäläisjoukkoja perääntymään valtaamiltaan alueilta.
Siitä huolimatta Venäjä on ilmoittanut, että neljä Ukrainan maakuntaa – Donetsk, Luhansk, Zaporižžja ja Herson – ”kuuluvat” nyt Venäjään.

Pahinta on ollut nähdä venäläisten julmuus siviilejä kohtaan, sanoo Tamara Kazbanova, 82. © Miska Puumala