Puolustusministeri Antti Kaikkonen Turkin takinkäännöstä: ”Eiköhän ratkaisut löydy” – Varusmiehiä Nato-Suomi ei lähettäisi maailmalle sotimaan

Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä hakemukset sotilasliitto Naton jäseniksi. Puolueettomina tunnetuille maille päätös on historiallinen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Antti Kaikkonen jää historiaan puolustusministerinä, jonka kaudella Suomi päätti hakea Nato-jäsenyyttä.

Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä hakemukset sotilasliitto Naton jäseniksi. Puolueettomina tunnetuille maille päätös on historiallinen.
Teksti:
Jukka Hiiro

Suomen ja Ruotsin hakiessa yhdessä Nato-jäsenyyttä 18. toukokuuta, puolustusministeri Antti Kaikkosella oli ymmärrettävästi kiireinen viikko. Hän vastasi sähköpostitse Seuran lukijaraadinkin esittämiin kysymyksiin siitä, mitä Nato-Suomi käytännössä tarkoittaisi, ja miten hakuprosessi tästä etenee.

Miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi varusmieskoulutukseen?

”Varusmieskoulutus säilyy ennallaan. Vastaamme jäsenenäkin puolustuksestamme itse ja yleinen asevelvollisuus säilyy nykyisenlaisena.”

Lähettäisikö Suomi Naton jäsenenä varusmiehiä maailmalle sotimaan?

”Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.”

Voitaisiinko Suomeen mahdollisen jäsenyyden myötä sijoittaa ydinaseita?

”Jäsenenä nämä asiat olisivat omassa päätösvallassamme. Naton laajenemispolitiikkaan on kuulunut, ettei uusiin jäsenmaihin sijoiteta ydinaseita. Niitä ei siis olla meille tyrkyttämässä, eikä Suomella ole mielestäni syytä lähteä niitä tänne hamuamaankaan.”

Entä sijoitetaanko Suomeen sotilasjoukkoja tai tukikohtia?

”On tärkeää ensin tarkastella yhteisesti Natossa siitä, minkälaiset puolustuksen järjestelyt tarvitsisimme Pohjois-Euroopassa – ilman että lähdemme ennalta rajaamaan mitään pois.

Puolustuksen järjestelyistä käydään parhaillaan Natossa keskustelua. Välitöntä tarvetta Nato-joukoille tai tukikohdille ei tässä vaiheessa ole, oma puolustuksemme on hyvässä kunnossa.”

Mitä Suomen Nato-jäsenyyden hakemusprosessissa tapahtuu seuraavaksi?

”Hakemus on toimitettu Natolle Brysseliin. Jäsenyysneuvottelujen jälkeen Nato kutsuu Suomen jäseneksi. Sen jälkeen alkaa ratifiointikierros eri maiden parlamenteissa.”

Onko aidosti vaarana, että Turkki tai esimerkiksi Unkari vielä estävät Suomen jäseneksi pääsyn?

”Keskusteluja Turkin kanssa käydään parhaillaan. Eiköhän ratkaisut lopulta löydy. Uskon, että Suomi ja Ruotsi tullaan kyllä jäseneksi hyväksymään.”

Voiko jäsenvaltio saada Natosta potkut?

”Nato ei voi ”antaa potkuja” jäsenelleen. Pohjois-Atlantin sopimuksen mukaan jäsenmaa voi halutessaan itse erota, mutta siinä ei ole mitään keinoja Natolle erottaa jäseniään.”

Hakupäätös on historiallinen, miltä nyt tuntuu?

”Sikäli hyvältä, että olemme saaneet jäsenyyden hakemiselle laajan tuen eduskunnassa ja näyttää siltä, että kansan selvä enemmistö ratkaisua tukee. Siltä pohjalta on hyvä lähteä eteenpäin.”

Lue myös: Suomi etenee uusien liittoutumien aikaan – Alexander Stubb: “Olemme ajoituksen mestareita – se on pienen kansakunnan elinehto”

Alexander Stubb

Alexander Stubb työskentelee osan kuukaudesta Firenzessä, osan etänä Espoossa, lähempänä iäkästä Göran-isäänsä. Nämä Itämeren rannat ovat nähneet paljon maailmanpolitiikan myrskyjä. © Tommi Tuomi

X