Rahapelaaminen siirtyy peliautomaateilta nettikasinoille - Peliongelmasta selvinnyt Henri: ”Olin hirveässä painekattilassa”
Ongelmallisesti pelaava pystyy rakentamaan kaiken voiton varaan. Kokemus ruokkii ajatusta uudesta voitosta, jota ei välttämättä tule. ”Rahapelaamista velaksi en suosittele kenellekään”, sanoo nettikasinoista eroon päässyt Henri Hytönen.
Henri Hytönen tekee kaikkensa, ettei enää pelaisi. Kokemukset velkakierteestä ja sen pimittämisestä olivat karuja. ”Valehtelu oli henkisesti raskasta. Olin hirveässä painekattilassa, enkä voinut kertoa siitä kenellekään.”
Ensimmäinen voitto. Yksi hiiren klikkaus, ja pelitilille voi kilahtaa 1 500 euroa. Koukku on valmis.
Näin kävi Henri Hytöselle, 32. Hallitsematonta pelaamista edelsi lapsena saadut vaikutteet. Sukulainen vei vasta viisivuotiaan Henrin Potti-pelisaliin. Pojalle syntyi käsitys, että rahapelaaminen on normaalia.
Yläasteikäisenä Hytönen pelasi rahapeliautomaatteja aina, kun sellaisia näki. Ikää ei juuri kyselty ja koneelle pääsi, kunhan yletti tiputtamaan kolikoita syöttöaukosta.
Vuonna 2010 Raha-automaattiyhdistys (RAY) avasi nettikasinonsa ja Hytönen alkoi pelata verkossa. Enää ei tarvinnut lähteä kauppaan automaattien äärelle, vaan pelaamiseen riitti tietokone ja nettiyhteys.
Hytönen oli kuullut ulkomaisten nettikasinoiden koukuttavuudesta, mutta lopulta uteliaisuus vei voiton. Niissä häntä kiehtoivat laaja pelivalikoima ja nopeat isot voitot.
”RAY oli vähän nihkeä. Voittihan sieltäkin, mutta fiilis oli, ettei niin hanakasti”, Henri Hytönen kertoo.
Velkoja kertyi ja kierre oli valmis
Uhkapeleissä talo voittaa aina. Vanha kliseinen sanonta pitää paikkaansa.
Myös Hytöselle tuli kasinoilta tappioita. Hän alkoi rahoittaa pelaamistaan muun muassa pikavipeillä. Välillä tuli voittoja, joilla Hytönen maksoi laskujaan pois.
Velkoja kertyi vähitellen paljon, ja velkakierre oli valmis. Laskujen maksaminen vaati keskittymistä ja kikkailua.
”Minulla oli tietokoneella Word-tiedostoja, joihin olin kirjoitellut asioita ylös, sillä en yksinkertaisesti jaksanut muistaa niitä. Piti maksaa tuonne lyhennys, ja sitten miettiä, mistä sai sähkölaskuun rahaa.”
Loppupeleissä lainaehdoillakaan ei ollut enää mitään väliä. Tärkeintä oli saada rahaa.
Pelaaminen siirtyy nettiin
Ongelmallisesti pelaava pystyy rakentamaan kaiken voiton varaan. Joskus sen voi saada viime hetkellä. Kokemus ruokkii ajatusta uudesta voitosta, jota ei välttämättä tule.
Suomalaisten rahapelaaminen netissä lisääntyi 13 prosenttiyksikköä vuosina 2015–2019. Tieto on peräisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahapelitutkimuksesta. Se tehdään joka neljäs vuosi.
European Gaming and Betting Association (EGBA) tutkii eurooppalaisten nettipelaamista. Sen mukaan vuonna 2020 nettipelaaminen kattoi yli 58 prosenttia Suomen rahapelimarkkinoista, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli reilu 42 prosenttia. Kasvua on tapahtunut sekä Veikkauksen nettikasinolla että ulkomaisilla kasinosivustoilla.
Samaan aikaan markkinan kokonaisarvo on laskenut viidenneksellä. Syynä on ollut muun muassa Veikkauksen rahapeliautomaattien ja pelipaikkojen sulkeminen koronan takia.
Veikkaus rajoitti pelaamista eri keinoilla vuoden 2021 aikana. Tammikuussa tunnistautumisesta tuli pakollista hajasijoitetuilla rahapeliautomaateilla ja kesällä Veikkauksen omissa pelipisteissä.
Syyskuussa netin nopearytmisten pelien tappiorajat otettiin käyttöön myös fyysisissä automaateissa. Rahaa voi hävitä korkeintaan 500 euroa vuorokaudessa ja 2 000 euroa kuukaudessa.
Rahapelaaminen siirtyy yhä vahvemmin nettikasinoille, joten sitä on vaikeampi valvoa. © istock
Järjestelmät eivät ole täysin vedenpitäviä
Suomessa viranomaiset voivat säädellä vain Veikkauksen toimintaa. Ulkomaisiin nettikasinoihin voidaan 1.1.2023 lähtien kohdistaa maksuliikenne-estoja, jos ne mainostavat Suomessa. Tavoitteena on ohjata pelaamista enemmän Veikkaukselle.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Virve Marionneaun mielestä estot ovat raskaita toteuttaa ja helppoja kiertää. Niiden tehokkuudesta ei ole tutkimusnäyttöä.
Yksi tapa säädellä ulkomaisia peliyhtiöitä on lisenssijärjestelmä. Ruotsissa järjestelmään siirryttiin 2019, kun valtion omistaman Svenska Spelin markkinaosuus netissä putosi alle puoleen. Rahapelejä tarjoavilta yhtiöiltä edellytetään toimilupaa, ja ne maksavat peliveroa. Sen määrä on 18 prosenttia yhtiöiden tuotoista.
”Ruotsissa on pystytty ottamaan järeämpiä keinoja käyttöön. Peliyhtiöille on annettu sakkoja ja niitä on uhattu toimilupien menetyksellä, jos väärinkäytöksiä on tapahtunut”, Virve Marionneau sanoo.
Esimerkiksi peliyhtiö Mr. Green sai elokuussa 2021 noin 3,1 miljoonan euron sakot, koska sen rahanpesun ja pelihaittojen vastaisessa toiminnassa oli puutteita.
Kaikkia toimijoita ei kuitenkaan saada sääntelyn piiriin edes lisenssijärjestelmällä.
Nettikasinoita mainostavat julkkikset eivät yleensä tiedä organisaatiosta juuri mitään. © Anu Nieminen
Lopettaminen takaa suurimmat voitot
Hytönen on ollut pelaamatta kesästä 2018. Hän toimii kokemusasiantuntijana Pelirajaton-vertaistuessa ja opiskelee lähihoitajaksi, koska haluaa auttaa muita myös päivätyössään.
”Rahapelaamista velaksi en suosittele kenellekään.”
Vaurastuminen oli yksi syy pelata, vaikka Hytönen ei osaa käsitellä isoja määriä rahaa. Hän uskoo, että monella nuorella miehellä ei ole käsitystä siitä, mitä rahalla tulisi tehdä.
Henri Hytönen ei pysty vannomaan, ettei enää pelaisi. Kaikkensa hän kuitenkin tekee, että niin ei tapahtuisi.
”Pelaamisen lopettamisen jälkeen on saanut ne suurimmat voitot, niin kuin me säätiöllä sanotaan.”