Yliopisto vastaa hautajaiskuluista, jos vainajalla on ruumiinluovutustestamentti − Nämä seikat estävät ruumiin käytön
Yliopisto, jolle ruumiinluovutustestamentti on tehty, osallistuu yleensä hautajaiskuluihin.
Itä-Suomen yliopistoon ruumiinlahjoitustestamentteja tulee tasaiseen tahtiin.
Tekemällä ruumiinluovutustestamentin, ihminen voi vielä kuolemansa jälkeenkin palvella kanssaihmisiä. Näin asian muotoilee Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön erikoislaboratoriomestari Kari Kotikumpu.
Ruumiinluovutustestamentin eli ruumiinluovutuslahjoituskirjan tehneiden henkilöiden ruumiita käytetään opetuksessa Kuopion, Turun, Tampereen ja Helsingin lääketieteen yksiköissä. Testamentti tehdään aina kotipaikkakuntaa lähimpänä olevalle yliopistolle.
Itä-Suomen yliopistolle ruumiinluovutustestamentteja tulee Kotikummun mukaan tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä niitä on noin 2 600 ”juoksevassa” numerossa, sillä testamentin voi aina halutessaan perua.
”Yleensä ihmiset ovat miettineet asiaa vuosikausia ja ovat soittaneet yliopistolle. Monet tietävät jonkun, joka on tehnyt vastaavan lahjoituksen”, Kari Kotikumpu sanoo.
Ruumiinluovutustestamentti omaisten ja lääkärin tietoon hyvissä ajoin
Jos ruumiinluovutustestamentin päätyy tekemään, on asiasta hyvä kertoa läheisille ja omalle lääkärille. Hoitokodissa asuvien tai pitkään sairaalassa olevien kannattaa ilmoittaa asiasta paikan henkilökunnalle.
Kari Kotikumpu neuvoo, että OmaKantaan voi laittaa tiedon testamentista elinluovutusta käsittelevään kohdan lisätietoihin. Ruumiinluovutustestamentin ollessa tiedossa, osataan ottaa yhteyttä yliopistoon kuoleman tullessa.
Kun lääketieteen yksikön henkilökunta saa tiedon ruumiinluovutustestamentin tehneen henkilön kuolemasta, ottavat he yhteyttä esimerkiksi vainajan hoitohenkilökuntaan. Hoitohenkilöiltä tiedustellaan vainajan kuolinsyy- ja aika. Kotikummun mukaan vainaja pyritään saamaan yliopistolle kolmen vuorokauden sisällä kuolemasta.
”Joskus tuottaa haasteita, kun ilmoitus kuolemasta tulee viikonloppuna. Kaikki osapuolet kuitenkin toimivat niin, että saataisiin vainaja ajoissa meille ja voidaan ottaa vastaan.”
Ruumiin luovutuksen esteitä ovat tarttuvat taudit, amputoinnit ja suuret leikkaukset
Menehtyneen henkilön taustoista selvitetään myös muita asioita, jotta tiedetään, soveltuuko vainaja opetuskäyttöön. Esteitä opetuskäytölle ovat amputoinnit, suurempi leikkaus ennen poismenoa ja tarttuvat taudit. Kuolemaa edeltäneet olosuhteet voivat myös vaikuttaa asiaan.
”Kun iäkäs ihminen on maannut pitkään ennen kuolemaa, lihaksisto alkaa olemaan huonossa kunnossa. Opetuksesta 70 prosenttia on lihaksiston opettelua, joten jos lihaksia ei tahdo löytyä niin tuo omat haasteensa”, Kotikumpu sanoo.
Itä-Suomen yliopistossa vainajien ruumiita käytetään Lääketieteen dissektiot – ja Hammaslääketieteen dissektiot -nimisillä kursseilla. Lääkäriopiskelijat opiskelevat kurssilla ihmisen topografista anatomiaa tutkimalla vainajan rakenteita. Hammaslääkäriopiskelijat puolestaan keskittyvät heidän työlleen keskeisiin anatomian rakenteisiin pään ja kaulan alueella.
Kotikumpu kertoo opiskelijoiden olevan tyytyväisiä opetukseen. He kunnioittavat jokaista vainajaa hiljaisella hetkellä, kun ruumis viedään opetuksen jälkeen pois.
Yliopisto vastaa hautajaiskustannuksista
Yliopistoilla on tapana vastata ruumiinluovutustestamentin tehneen vainajan hautausjärjestelyihin ja -kuluihin. Itä-Suomen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta hoitaa vainajan kuljetuksen, tuhkaamisen ja seurakunnan kulut. Hautaus tapahtuu Kuopion evankelisluterilaisten seurakuntien hautausmaahan.
Jos ruumiinluovutustestamentin tekijällä on toisenlaisia toivomuksia esimerkiksi hautapaikan suhteen, tulee ne ilmoittaa testamentissa. Tällöin omaiset vastaavat kuljetuksesta, hautauspaikan lunastamisesta, luvista ja muista kustannuksista.
