Karjalan rataa parannetaan nyt 31 miljoonalla – Saimaan kanavan 95 miljoonan euron remonttirahat peruttiin
Venäjän hyökkäyssota hiljensi Saimaan kanavan, jonka remonttiin varatut 95 miljoonaa peruttiin. Nyt Karjalan rataa parannetaan 31 miljoonalla eurolla.
Saimaan kanava on nyt hiljainen.
Suomen ja Venäjän välinen Saimaan vesiliikennekanava hiljeni keväällä täysin. Vielä viime vuonna kanavassa kuljetettiin yli 1,3 miljoonaa tonnia raaka-aineita ja tuotteita. Kanava hiljeni, sillä suomalaisalukset eivät enää Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jälkeen ole uskaltaneet mennä Venäjän vesille.
Venäjä uhkaili keväällä sanovansa kanavan vuokrasopimuksen irti, jos Suomi liittyy Natoon, mutta nyt liikenne on päättynyt ilman irtisanomistakin. Vuokrasopimus on yhä voimassa.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki kertoi sähköpostitse Seuralle, että Saimaan kanava avattiin liikenteelle 28.3.2022 kanavan vuokrasopimuksen edellyttämällä tavalla.
”Suomi huolehtii vuokrasopimuksen mukaisista velvoitteistaan”, Minna Kivimäki toteaa.
Kanavassa ei ole ollut lainkaan tavaraliikennettä yhtä rahtialuskuljetusta lukuun ottamatta.
”Saimaan kanavalla on kulkenut heinäkuun alkupuolella yksi rahtialus, joka saapui Joensuuhun tyhjänä ja vei vientikuljetuksena selluloosalastin Riikaan”, Kivimäki kertoo.
Huvialusmatkoja kanavan läpi on maaliskuun lopun jälkeen kulkenut noin kymmenkunta. Lisäksi venäläisiä huvialuksia on kulkenut muutamia Saimaan kanavan Venäjän puoleisella osalla.
Karjalan rata sai 31,1 miljoonaa euroa Saimaan kanavan remonttirahoista
Saimaan kanavaan oli ennen sodan syttymistä jo päätetty tehdä 95 miljoonan euron arvoinen remontti.
Koska Venäjän hyökkäys Ukrainaan kuitenkin loi Euroopan itärajalle täysin uudenlaisen turvallisuustilanteen, Saimaan kanavan kehittämishankkeiden ja samalla 95 miljoonan remontin perumisesta päätettiin toukokuussa vuoden 2022 toisessa talousarvioissa.
Varautumisen ministerityöryhmä linjasi toukokuussa, että hallitus selvittää ja valmistelee syksyn 2022 budjettiriiheen mennessä ehdotukset itäisen Suomen elinvoimaa vahvistavista toimenpiteistä.
Työryhmä ehdotti rahoitusta saavutettavuuden ja logistiikan osalta Karjalan radan parantamiseen 31,1 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Hallitus sisällytti ehdotuksen valtion talousarvioesitykseen.
Etelä-Karjalassa odotetaan lisää rahaa
Karjalan radan parantamiseen varatut 31 miljoonaa euroa ilahduttavat Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikasta, sillä uudessa tilanteessa huonoin vaihtoehto olisi ollut, että 95 miljoonan korjaushankerahoitus vain perutaan ilman korvaavaa kehityskohdetta.
”On hyvä, että liikenneinvestointeja kohdennettiin Saimaan kanavan piirissä olevan alueen hyväksi Karjalan radalla tehtäviin kunnostustoimiin”, Satu Sikanen sanoo. Hän kuitenkin mainitsee, että kaikkiaan itäisen Suomen tukipaketin panokset liikenneinfraan jäivät pienemmiksi kuin monet Itä-Suomen maakunnat odottivat.
Maakuntajohtaja olettaa liikenne- ja viestintäministeriössä ymmärrettävän, että itäisen Suomen liikennejärjestelmä on aidosti muuttunut.
”Esimerkiksi Etelä-Karjalassa iso ja tärkein tavoite investointirahoituksesta Luumäen ja Joutsenon väliselle kaksoisraiteelle jää vielä seuraavalle hallituskaudelle. Tietysti me nyt odotamme, että lisää [rahaa] seuraa. Eihän mitään investointeja tietenkään tehdä turhaan, vaan tarpeet ja paineet rataverkolle ovat kasvaneet, ja sinne tarvitaan investointeja.”
Itäisen Suomen rataverkolla on nyt entistä enemmän käyttöä, kun Saimaan kanava ei ole käytössä. Kiskoilla kulkee nyt huomattavasti viime vuotta enemmän puuta.
”Kun puukuljetukset Venäjältä ovat päättyneet, puuta tuodaan nyt pohjoisesta ja itäisestä Suomesta tänne rajan pinnassa oleville tehtaille.”
Miten liikenneinvestointeja tulevaisuudessa tehdään Saimaan kanavan piirin alueelle tai laajemmin itäiseen Suomeen, jää suurilta osin seuraavan hallituksen harkittavaksi.
”Valtiovarainministeri Saarikon viesti oli, että jää seuraavankin hallituksen pohdittavaksi, millä tavalla menetettyjä investointeja jatkossa ikään kuin kompensoidaan, ja miten itäisen Suomen liikenneverkkoa kehitetään. Totta kai täällä idässä tahto ja odotusarvo on, että tänne saadaan investointeja, koska niille on tarvetta.”
Igor Kesajevin ostamaan Kotasaareen on tieyhteys mantereelta. © Mikko Nikkinen