Näin paljon uusia yrityksiä perustetaan koronakriisistä huolimatta – Suomen Uusyrityskeskukset: ”Päätöstä yrittäjyydestä eivät muuttuneet olosuhteet heilauta”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koronakeväänäkin perustetaan yrityksiä
Koronakeväänä aiempaa useampi pohtii siirtymistä sivutoimisesta yrittäjästä päätoimiseksi. © iStock
Haave omasta yrityksestä on monelle pitkän pohdinnan tulos. Uusia yrityksiä perustetaan myös koronakriisin keskellä, Suomen Uusyrityskeskukset tiedottavat.

Suomen Uusyrityskeskukset ry on arvioinut yhdessä Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa koronapandemian vähentäneen uusien yritysten perustamista noin 15-25 prosentilla.

Tämä merkitsee Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallaman mukaan varsin maltillista notkahdusta kriisin laajuuteen nähden. Hänen mukaan koronaepidemian vaikutukset alkoivat näkyä Uusyrityskeskuksissa vasta maaliskuun loppupuolella.

Uusia yrityksiä perustetaan koronasta huolimatta

Koronakeväästä huolimatta Uusyrityskeskuksissa riittää Susanna Kallaman mukaan kysyntää uuden yrityksen perustamiseen liittyvälle maksuttomalle neuvonnalle.

”Päätös yrittäjyydestä on useimmiten tarkkaan harkittu asia, jota eivät edes muuttuneet olosuhteet heilauta helposti. Monet meille tulevat asiakkaat ovat miettineet yrittäjäksi ryhtymistä kaikilta kanteilta – suunnitelmat ovat tässä vaiheessa jo varsin hyviä ja vakaalla pohjalla.”

Susanna Kallama korostaa, että jokaisen menestyvän yrityksen taustalla on huolellisesti mietitty liiketoimintasuunnitelma ja ansaintalogiikka.

Koronakevään aikana Uusyrityskeskuksissa on nähty Kallaman mukaan tavallista enemmän myös niitä yrittäjiä, jotka pohtivat hyppäämistä sivutoimisesta yrittäjyydestä kokoaikaiseen.

Verkkokauppa menestyy koronakriisissäkin.

Moni verkkokauppa menestyy koronakeväänäkin. © iStock

Verkkokauppoja syntynyt markkinoille runsaasti

Koronaepidemia ei ole automaattisesti merkinnyt kaikille yrittäjille toimeentulokriisiä tai kuoliniskua. Etenkin yritykset, joiden pääasiallisena myyntikanavana on jo valmiiksi ollut verkkokauppa, ovat saattaneet jopa kasvattaa liikevaihtoaan viime aikoina.

Uusia verkkokauppoja on Susanna Kallaman mukaan syntynyt markkinoille runsaasti kevään kuluessa, mikä luonnollisesti myös kiristää yritysten välistä kilpailutilannetta.

Verkkokaupan ohella myös kuljetusala on ollut kasvussa.

”Lisäksi olemme saaneet viestiä rakennuspuolen yrittäjiltä, joiden mukaan ainakaan vielä lomautukset eivät ole näkyneet kysynnässä – monella kuluttajalla on ollut nyt aikaa pohtia asunnon remontoimista.”

Ei unohdeta isompien kaupunkien pienyrittäjiä

Susanna Kallaman mukaan yrittäjyys on avainasemassa, kun yhteiskunnan toimintaa aletaan elvyttää koronakriisin jälkeen.

Vaikka yrityksen kehittämiseen suunnattuja valtiontukia on soimattu kovin sanankääntein tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa, toimitusjohtaja Kallama näkee niissä myös hyviä puolia.

”Kun liiketoiminta hiljenee, kehittämistoiminta on yksi keino auttaa yritystä menestymään.”

Yksinyrittäjille suunnattu 2 000 euron valtiontuki sen sijaan herättää Kallaman pohtimaan.

”Toivoisin, että pääkaupunkiseudun ja isompien kaupunkien pienyrittäjiä ei unohdettaisi. Tosiasia on, että valtion myöntämä 2000 euron tuki kantaa pidemmälle muualla kuin pääkaupunkiseudulla, jossa kiinteät kustannukset vuokrista lähtien ovat muuta maata korkeammat.”

Susanna Kallama kannustaa myös yksityisiä kuluttajia kantamaan kortensa kekoon, mikäli oma tilanne suinkin sallii.

”Jos on esimerkiksi miettinyt, että kesämökki pitäisi nuohota, nyt on hyvä hetki työllistää pienyrittäjää. Itse käytin vähän aikaa sitten kampaamopalveluita sen sijaan, että olisin siirtänyt aikaa pidemmälle tulevaisuuteen.”

Lue myös: Kim Väisänen on monimiljonääri – ja nyt hän kertoo menestyksensä salaisuuden

Konkurssi ei tee yrittäjästä huonoa

Yrityskenttä elää ja muuttuu – olipa koronan synnyttämä poikkeustila tai arki. Yrityksiä hiipuu pois ja uusia syntyy tilalle.

Susanna Kallama toivoo, että vaikka yrityksen toiminnan päättyminen voi olla yrittäjälle rankka kokemus, asiasta tulisi keskustella julkisuudessa nykyistä enemmän.

”Sekä ilmapiirin että lainsäädännön soisi Suomessa olevan armeliaampi konkurssin tehnyttä yrittäjää kohtaan. Erinomaisenkin liikeidean omaava yrittäjä voi törmätä yllättäviin muutoksiin toimintaympäristössä”, Kallama sanoo.

Konkurssi ei ole häpeä.

”Konkurssi ei saisi leimata yrittäjän loppuelämää niin, että yritystoimintaan ei voi koskaan enää palata”, Suomen Uusyrityskeskukset ry:n toimitusjohtaja Susanna Kallama sanoo. © iStock

Suomi voisi ottaa Kallaman mukaan esimerkkiä Yhdysvalloista, jossa konkurssia pidetään arvokkaana kokemuksena ja suorastaan meriittinä yrittämisen polulla.

Kallama myös haluaisi nostaa julkiseen keskusteluun myös eläkeikään tulevat yrittäjät, joita Suomessa on kymmeniä tuhansia. Moni jättää jälkeensä elinkelpoisen yrityksen henkilöstöineen ja kalustoineen.

”Koronakevään aikana on ollut viitteitä siihen, että yrityksiä laitetaan nyt myyntiin kenties hiukan vilkkaammin. Tämä voi tarjota mielekkään väylän työllistyä yrittäjäksi, jos vain osaaminen on kohdillaan. Kaupallisten myyntipaikkojen lisäksi Uusyrityskeskukset etsivät jatkajia yrityksiin”, Susanna Kallama kertoo.

Lue myös: Koronakriisi muutti yrityskenttää pysyvästi – Mikael Pentikäinen toivoo tukitoimien säilyttävän uskon tulevaan: ”Jos kriisi syö yrittämisen nälän ja tappaa yrittäjän unelmat, toipuminen on vaikeaa”

Lue myös: Tyhjätasku laittoi korkin kiinni – Raittiudesta alkoi Seppo Lindeqvistin yrittäjyyden menestystarina: ”Ainoa tapa päästä tähän pisteeseen oli se, lopetin alkoholinkäytön”

X