Tällainen oli Jeesuksen lapsuus: Kuriton poika, ydinperheessä vähintään seitsemän lasta

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jeesus
Jeesuksen perheestä saa etsimällä etsiä tietoja. © Anu Nieminen/otavamedia
Joulun lapsen sanoma herkistää kristikansan viettämään koko perheen juhlaa. Mutta millainen oli Jeesuksen oma perhe?

Lähiseudulla pojasta oli tullut kuuluisa.

Hänen luokseen vaelsi joukoittain ihmisiä. Kaikki, joilla oli jotakin vaivoja, halusivat koskettaa häntä.

Kotonakaan hän ei saanut olla rauhassa. Ihmisiä kerääntyi paikalle niin paljon, ettei hän päässyt edes syömään.

Näin evankelista Markus kirjoittaa Jeesuksen julkisen toiminnan alkuajoista.

Ei ihme, että Maria hermostui ja lähti hakemaan kolmekymppistä poikaansa siipiensä suojaan. Hän arveli tämän olevan ”poissa tolaltaan”.

Perillä Maria ja perheen muut pojat jäivät ulos ja lähettivät jonkun hakemaan Jeesusta, joka oli sisällä seuraajiensa ympäröimänä.

”Kuka on äitini”, Jeesus tokaisi sanantuojalle ja vastasi itse viitaten ympärillään istuviin ihmisiin: ”Tässä ovat minun äitini ja veljeni.”

Poika ei tullut ulos. Maria sai turhaan seistä pihalla ja odottaa.

Tuntematon Jeesus

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano.

Luukaksen kertomus Jeesuksen syntymästä luetaan tänäkin jouluna kirkoissa ja kouluissa.

Me haluamme kuulla tarinan lapsesta, joka joudutaan laittamaan seimeen, kun majapaikassa ei ole tilaa.

Muista evankeliumeista sitä ei kuitenkaan löydy. Varhaisin eli Markuksen evankeliumi alkaa suoraan Jeesuksen julkisesta toiminnasta, jolloin Jeesus oli jo kolmikymppinen.

Historiallista Jeesusta tutkinut Åbo Akademin dosentti Tom Holmén toteaa, etteivät Jeesuksen lapsuus tai perhe juurikaan kiinnostaneet varhaisia kristillisiä kirjoittajia.

”Vasta myöhemmin haluttiin maalailla lisää, täydentää sitä kuvaa, mikä Uuden Testamentin pohjalta oli syntynyt.”

Uuden Testamentin apokryfikirjoista eli Raamatun ulkopuolelle jätetyistä teksteistä löytyy kyllä kosolti tarinoita Jeesuksen perhe-elämästä. Esimerkiksi Tuomaan lapsuusevankeliumi sisältää seikkaperäisiä kuvauksia Jeesus-lapsen ihmeteoista ja isä-Joosefin vaikeuksista pitää kurissa opettajia viisaampaa poikaansa.

”Jeesuksen sukulaisista löytyy lähinnä legendoja Raamatun ulkopuolisista kirjoista, jotka eivät ole historiallisesti luotettavia tekstejä vaan kristillistä perimätietoa”, toteaa Helsingin yliopiston teologian professori Antti Marjanen.

Historiallisen Jeesuksen teologisessa tutkimuksessa evankeliumit ovat tärkeimmät lähteet. Ensimmäisen vuosisadan historioitsijoista Jeesuksen mainitsee lyhyesti vain Josefus, hiukan myöhemmin myös Tacitus.

”Jeesus oli vielä elinaikanaan tuntematon henkilö. Omalla alueellaan hänestä tuli kuuluisa, mutta ei laajemmin koko valtakunnassa”, Holmén huomauttaa.

Evankeliumeja ei tietenkään voi pitää suoranaisena historiankirjoituksena. Niissä mainitaan kuitenkin asioita, joita voi pitää totena jollakin todennäköisyydellä. Tosin kun puheena on Raamattu, päädytään helposti kiistoihin.

”Uskovaiset uskovat kaiken, ja ei-uskovaiset eivät usko mitään”, Holmén kärjistää.

”Mutta kyllä evankeliumeissa on myös historiaa.”

Evankeliumeja rinnakkain lukemalla voi kursia kokoon rakennelman Jeesuksen perheestä: vanhemmat Maria ja Joosef sekä veljiä ja siskoja. Mutta tekstit ovat keskenäänkin ristiriitaisia.

Markuksen evankeliumista ei esimerkiksi löydy Joosefista sanaakaan.

Äitinsä poika?

Kun parantavasta voimastaan tunnetuksi tullut kuuluisuus vieraili kotikaupungissaan, hänen suhtauduttiin nihkeästi.

”Eikö tämä ole se rakennusmies, Marian poika, Jaakobin, Joosefin, Juudaksen ja Simonin veli? Täällä hänen sisarensakin asuvat, meidän keskuudessamme.”

Näin Jeesus torjuttiin Markuksen mukaan kotikonnuillaan. Kyseisestä Raamatun kohdasta tunnetaan parhaiten Jeesuksen toteamus siitä, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Mutta Markus mainitsee ainoana tässä kohtaa myös Jeesuksen veljet nimeltä.

Jeesuksen sukulaisista veli Jaakob mainitaan Jeesuksen lisäksi tuon ajan historiankirjoituksessa. Josefus kertoo, että hänet kivitettiin uskonsa vuoksi kuoliaaksi vuonna 62.

Siskojen nimiä ei kerrota, koska hehän nyt olivat – vain naisia. Apokryfeissä heidät nimetään Lysiaksi ja Lydiaksi, tosin muitakin nimiä kirjoissa esiintyy.

Markuksen tekstissä Jeesukseen viitataan rakennusmiehenä ja Marian poikana. Se on merkille pantavaa. Muissakaan evankeliumeissa Joosefia ei juuri mainita enää siinä vaiheessa, kun Jeesus aloittaa aikuisena toimintansa. Tästä tutkijat ovat päätelleet Joosefin kuolleen.

Silti on outoa, että Jeesuksesta puhutaan äitinsä poikana – kuin hänellä ei olisi isää lainkaan.

Matteus ja Luukas, joilla on todennäköisesti ollut Markuksen teksti käytössään, piilottavat tämän ristiriidan. Matteus kirjoittaa rakennusmiehen pojasta ja Luukas Joosefin pojasta.

Matteus listaa itse asiassa Jeesuksen sukuluettelon taaksepäin Joosefista aina Aabrahamiin ja Luukas jopa Jumalaan saakka.

Molemmat kuitenkin myös todistavat, ettei Joosef ollut Jeesuksen oikea isä.

Mehukkaita juttuja

Kysymys neitseellisestä sikiämisestä on erityisesti katolisille tärkeä uskonasia, jonka todistelemiseksi nähdään varsin paljon vaivaa. Esimerkiksi Jaakobin protoevankeliumina tunnetussa apokryfikirjassa kerrotaan, miten kätilö tutkii Marian Jeesuksen syntymän jälkeen ja toteaa immenkalvon ehjäksi.

Historiallisena henkilönä Jeesuksella on kuitenkin täytynyt olla isä. Se on johtanut kaikenlaisiin selityksiin.

Juutalaisten talmudissa Jeesusta väitetään roomalaisen sotilaan Panteran aviottomaksi lapseksi.

”Se on kiistakirjoitus, joka on tehty leimaamistarkoituksessa. Olisihan näitä mehukkaita juttuja, mutta tutkijan täytyy pitää pää kylmänä. Kovinkaan suurta raportoitavaa asiasta ei ole, ei näistä lööppejä saa”, Holmén sanoo.

On myös esitetty, että Maria olisi raiskattu. Siitä on joulun sanoma aika kaukana.

”En pidä mahdottomana ajatuksena, että Jeesus syntyi avioliiton ulkopuolella. Mies on voinut olla Joosefkin tai sitten joku muu. Biologinen isä jää arvoitukseksi”, Antti Marjanen sanoo.

Evankeliumien perusteella Jeesuksen ydinperheeseen kuuluivat siis vanhemmat, neljä veljeä ja vähintään kaksi siskoa. Sisarukset saattoivat olla puolisisaruksia, esimerkiksi Joosefin lapsia aiemmasta liitosta.

Lisäksi Luukas tekee Johannes Kastajan äidistä Marian sukulaisen. Siihen voinee suhtautua melkoisella varauksella. Luukas taisi vähän yhdistellä asioita, jotta tarinasta tulisi parempi.

”Luukas oli monessa suhteessa kirkkopolitiikko”, Marjanen muistuttaa.

Jaakobin protoevankeliumissa Jeesuksen perhe täydentyy Marian vanhemmilla Annalla ja Joakimilla. Erityisesti Anna on ollut uskonnollisesti tärkeä henkilö ja keskiajan taiteessa myös suosittu aihe.

Raamatussa Annaa ei kuitenkaan mainita.

Ei pidä modernisoida

Yksi Jeesuksen ja hänen perheensä Raamatussa kuvattu kohtaaminen huvittaa Tom Holménia. Se löytyy Johanneksen evankeliumista.

Kertomuksessa omat veljet kehottavat Jeesusta: ”Lähde Juudeaan, niin opetuslapsesikin näkevät, millaisia tekoja sinä teet. Eihän kukaan salaile tekojaan, jos haluaa julkisuutta. Jos kerran pystyt tällaiseen, näytä maailmalle, kuka sinä olet!”

Tämänhän voi ymmärtää jopa naljailuna. Johannes myös huomauttaa, että veljet eivät uskoneet Jeesukseen.

Tom Holménista tuntuu ihmeelliseltä, että tällainen perhetilanteen kuvaus on säilynyt

”Siinä on ikään kuin yksi suuruudenhullu sisarus, jolle heitetään vitsiä”, Holmén sanoo.

Lisäksi Jeesus sanoo monessa yhteydessä, että hänen seuraamisensa on tärkeämpää kuin ihmisen oma perhe. Yksi opetuslapsista saa jopa ohjeen jättää isänsä hautaamisen muille.

Holmén kuitenkin varoittaa vetämästä liian helppoja johtopäätöksiä. Jeesus puhui perheestä myös positiivia asioita.

”Ei hänestä kannata tehdä mitään modernia perhevallankumouksen tekijää. Nämä asiat täytyy ymmärtää oikeassa asiayhteydessä.”

Tässä tapauksessa asiayhteys ulottuu Vanhassa Testamentissa kuvattuun liittoon Jumalan kanssa; lopun aikoina on tärkeämpää säilyttää yhteys Jumalaan kuin omaan perheeseen.

Jeesuksen modernisointi on Holménin mukaan ylipäänsä vaarallista ja voi johtaa pahoihinkin seurauksiin. Jeesuksen puheista ei pitäisi etsiä moderneja ratkaisuja ihmisen ongelmiin.

”Ymmärrän, että siihen on kova kiusaus, mutta pitäisi pysytellä siellä Jeesuksen omalla vuosisadalla.”

On siis periaatteessa väärin pohtia, tulisiko Jeesus jouluksi kotiin, jos hänen äitinsä sitä kauniisti pyytäisi.

Mutta ehkäpä hän tulisi – kunhan vain juuri silloin ei olisi pakko pelastaa maailma.

X