Tallink on myynnissä – Ostavatko sen kiinalaiset?

Pörssiyhtiönä Tallink on myynnissä aina. Jos ei muuten niin osake kerrallaan.

Viime vuonna levinneen, tai Tallinkin itse liikkeelle tuuppaaman huhun mukaan Tallinkin uudet omistajat tulisivat Kiinasta.

Huhulla oli ainakin niin paljon todellisuuspohjaa, että Baltiassa vierailleet kiinalaiset kauppavaltuuskunnat olivat kertoneet Kiinan etsivän sijoituskohteita Baltian logistiikka- ja infrastruktuurihankkeista.

Myyntiaikeita tukee se tosiasia, että Tallink on ryhtynyt karsimaan rönsyjään muun muassa myymällä liikoja laivojaan ja maksamalla lainojaan etuajassa. Näin yleensä menetellään, kun yritystä trimmataan myyntikuntoon.

Pääomistaja, virolainen sijoitusyhtiö Infortar omistaa Tallinkin osakkeista alle puolet. Toinen suuromistaja on amerikkalainen Citigroup noin neljänneksen omistuksella. Osakkeista loput kuuluvat eri instituutioille kuten rahastoille, pari prosenttia kullekin.

Tallink listattiin Tallinnan pörssiin vuonna 2005. Etenkin Virossa se aiheutti ostoryntäyksen. Tavalliset virolaiset ostivat osaketta uskoen sen tekevän rikkaiksi.

Toisin kuitenkin kävi. Tallinkin osake oli yliarvostettu ja putosi – ellei peräti uponnut – alkuinnostuksen jälkeen.

Intohimoa ja törmäilyjä

Tallinkin tarinasta saisi räväkän käsikirjoituksen vauhdikkaaseen TV-jännäriin, josta ei puuttuisi intohimoa, kimallusta, kähmintöjä ja törmäilyjä.

Tarina on noudatellut Viron uuden ajan taloushistoriaa: on ollut suuria onnistumisia mutta myös suuria skandaaleja. Osa seikkailuista olisi Suomessa saattanut päätyä poliisitutkintaan.

Tallinkin pääomistajat ovat ensimmäisen sukupolven yrittäjiä. Heiltä puuttuu edeltäjiltä ammennettu kokemus varustamoliiketoiminnasta – tai ylipäätään mistään liiketoiminnasta.

Toisaalta se on tuonut Tallinkin johtamiseen ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta.

Värikästä menoa

Yhtiön omistuksesta tuli Virossa aikoinaan kansallinen puheenaihe.

Tallinkia lainoittaneen Ühispank-pankin johtaja Ain Hanschmidt junailtiin Tallinkin suuromistajaksi.

Hanschmidt pääsi parilla tuhannella eurolla kymmenien miljoonien eurojen arvoisten Tallinkin osakkeiden omistajaksi. Ühispankin Tallinkille myöntämät lainaehdot eivät ilmeisesti olleet huonoimmista päästä.

Vuosi 2006 oli Tallinkille käänteentekevä kahdella tapaa.

Ensin se osti sinivalkoisen Silja Linen nousten Itämeren suurimmaksi laivayhtiöksi. Siitä hullaantuneet Tallinkin johtajat sikailivat Silja Symphonylla ja saivat kiusallista käytöskoulutusta ammattiliitoilta niin Suomesta kuin Ruotsistakin.

Pahempaa seurasi, kun 2008 alkanut Viron suurlama nöyryytti mahtiyhtiön käytännössä pankkien talutusnuoraan.

Myötätuulta

Tallink painii Virossa omassa sarjassaan miljardin euron liikevaihdollaan ja 700 miljoonan euron markkina-arvollaan.

Tammikuussa 2017 käyttöön otettu Megastar on osoittautunut menestykseksi ja saanut Tallinkin matkustajamäärät nousuun Helsinki–Tallinna-reitillä.

Tallink, eli virallisesti AS Tallink Grupp, on ollut jo pitkään muutakin kuin vain laivayhtiö.

Konserniin kuuluu varustamoliiketoiminnan lisäksi muun muassa hotelli- ja taksibisnestä.

Tallinkin johtotroikka, Enn Pant, Kalev Järvelill ja Ain Hanschmidt ei ole myöskään haudannut haavettaan kokonaisesta viihdepuistosta Tallinnan Lasnamäellä.

Tallinkin perustajien ja pääomistajien mielenkiinto luomustaan kohtaan on ilmiselvästi alkanut vähentyä.

Ain Hanschmidt onkin kommentoinut enemmän kaasuyhtiö Eesti Gaasin ostoa reilu vuosi sitten kuin laivayhtiön tulevaisuutta. Rahaa Tallinkin johtotroikalla riittää oman kaasuyhtiön tapaisiin ”harrastuksiin”.

Myytävänä varustamo

Omistajien passiivisuus on kiihdyttänyt puheita Tallinkin myynnistä.

Tallink itse on lietsonut huhuja viime kesänä antamallaan pörssitiedotteella, minkä voi tulkita ilmoitukseksi siitä, että uusi omistaja olisi tervetullut.

Joulun alla virolainen talouslehti väitti, että esisopimus Tallink-kaupasta on jo solmittu. Erityisesti on veikkailtu kiinalaisen rahan tuloa Suomenlahden liikenteeseen.

Uutta epävarmuutta Tallinkille, kuten muillekin Helsingin ja Tallinnan väliä kulkeville varustamoille tuo Viron alkoholiveron nosto.

Leijonanosa Tallinkin tuloista tulee laivojen myymälä- ja ravintolamyynnistä. Alkoholiveron korotusten vuoksi ei Viron alkoholi olekaan suomalaisille enää erityisen halpaa.

Tallinnakaan ei ole suomalaisille enää entisenlainen halpa matkakohde.

Tallinna pitäisi brändätä, myydä suomalaisille uudestaan, mutta kuka sen tekisi, ja mikä olisi kaupungin uusi täky?

© LEHTIKUVA

Kiehtova tunneli

Aivan uuden haasteen konsernille tuo mahdollinen Tallinnan ja Helsingin välinen rautatietunneli.

Selvitysten mukaan pääkaupunkien välinen laivaliikenne ei sinänsä kärsisi tunnelista. Sen arvellaankin avaavan Tallinkille uuden mahdollisuuden kasvattaa tulojaan.

Seura on saanut haltuunsa luottamuksellisen asiantuntija-arvion Tallinkin roolista tunnelibisneksessä. Sen mukaan konsernilla olisi erinomaiset mahdollisuudet leikata siivu merenalaisen liikenteen rahavirroista, koska sillä on kotikenttäetu ja alueen vahvin logistiikkaosaaminen.

Tallinkin olisi muutettava konseptiaan: jos pääkaupunkien välillä pendelöijät siirtyisivät nopeaan tunneliin, laivamatkat muuttuisivat nykyistä enemmän viihdepurjehduksiksi.

Matkustajapulaa laivoilla tulee tuskin silti podettaisiin.

Nykyisin matkustajamäärä on yhdeksän miljoonaa. Vastavalmistuneen tunneliselvityksen mukaan Suomenlahden ylittäisi laivoilla ainakin 10,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa.