Tässä ovat vuoden pahimmat lääketiedehumpuukit ja uskomushoidot – Kokeilitko itse näistä jotakin?

Jos jonkinlaista huuhaata on ollut liikkeellä paljon tänäkin vuonna. Kun vedätys tapahtuu lääketieteen alueella, se voi olla vaarallista. Nämä neljä tutkijatohtori ja tiedebloggaaja Pauli Ohukainen Oulun yliopistosta listasi päättyvän vuoden pahimmiksi terveysvedätyksiksi.

1. Rokotevastustus

Tästä on nähty vuoden mittaan parikin esimerkkiä. Ensin oli joidenkin hoitajien ajama #minäpäätänitse-kampanja. Uusi laki oli tuonut potilastyössä työskentelevälle velvollisuuden ottaa influenssarokotus, ja tätä vastaan joukko hoitajia kapinoi.

”Tämä oli erityisen huolestuttavaa siksi, että terveydenhuollon ammattihenkilöinä sairaanhoitajat voivat toimia riskiryhmään kuuluvien potilaiden kanssa”, sanoo Ohukainen, joka kirjoittaa tiedettä popularisoivaa kriittistä blogia Tervettä skeptisyyttä.

Jotkut potilaat eivät voi esimerkiksi kroonisen sairautensa vaatiman lääkityksensä takia itse ottaa rokotetta, joillekuille influenssa taas olisi poikkeuksellisen kohtalokas.

”Tällöin olisi erittäin tärkeää, että rokotteet olisivat kunnossa niillä terveydenhuollon ammattihenkilöillä, jotka heidän kanssaan ovat tekemisissä”, Ohukainen sanoo.

Toinen esimerkki ilmiöstä olivat paikalliset rokotekattavuuden laskut, jotka toivat takaisin jo lähes unholaan painuneet tuhkarokkotapaukset. Nyt Luodon seudulla on useita sairastuneita.

Rokotevastustajat yrittävät myös varmistaa itselleen myönteistä julkisuutta yrittämällä määrätä, mitä heistä saisi kirjoittaa.

2. Hopeavesi

Jotkut vanhemmat käyttivät lukuisiin vaivoihin lapsilleen – sekä itselleen – kolloidista hopeaa. Se on raskasmetalli, josta on hyvin todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Sisäiseen käyttöön sitä ei suositella lainkaan.

3. Musta salva

Suomalaisyrittäjä myi niin sanottua mustaa salvaa muun muassa syöpien hoitoon.

”Kyseessä on syövyttävä, myrkyllinen ja todennäköisesti itsessään syöpää aiheuttava aine, jota ei missään nimessä saisi käyttää hoitona yhtään mihinkään”, Ohukainen painottaa.

© Tommi Tuomi / Otavamedia

4. Huuhaa-tietokirjallisuus

”Neljäntenä nostan esiin Otavan tietokirjojen kustannusyksikön, jolle suomalaisten skeptikkojen tieteellinen yhdistys Skepsis ry – jonka hallituksesta erilliseen tieteelliseen neuvottelukuntaan kuulun – myönsi vuoden 2018 Huuhaa-palkinnon”, Pauli Ohukainen sanoo.

Otava on julkaissut paljon laadukkaita tietokirjoja.

”Tänä vuonna se on kuitenkin julkaissut Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjan, jonka on mainostettu perustuvan tutkimustietoon, vaikka siinä on asiavirheitä, tutkimusten virheellistä tulkintaa ja niiden tarkoitushakuista valikointia. Seassa on virheellisiä väitteitä, jotka voivat pahimmassa tapauksessa olla vaarallisia”, Ohukainen sanoo.

Myös Otavan julkaisema homeopatiakirjallisuus ihmetyttää häntä.

Kustannusjohtaja Eva Reenpää vastasi Heikkilä-kirjan herättämään kritiikkiin aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomissa muun muassa sanomalla, että ”kirjan tekijä vastaa aina kirjan sisällöstä”.

”Otava on yleiskustantamo, joka julkaisee tietokirjallisuutta laaja-alaisesti, eli ei tiedekustantamo, jolla olisi vertaisarviointiprosessi ja tiedetoimikunta”, hän oli kirjoittanut sähköpostiviestissään lehdelle.

Kirjailija itse pysyy visusti väitteissään eikä myönnä, että tekstissä olisi virheitä.

”Myönnän, että kirja on todella vaarallinen – mutta ei potilaille vaan globaalien yritysten pyörittämälle systeemille. Onhan todella vaarallista, jos ihmiset alkavat ajatella ja ottaa vastuun omasta elämästä”, lääketeollisuutta kritisoiva Antti Heikkilä kirjoitti blogissaan 17.12. vastauksena arvostelijoilleen.

Suuret kauppaketjut kuten Kesko ja S-ryhmä ovat kertoneet vetävänsä kirjan pois myynnistä.

Otavan tietokirjayksikkö ilmoitti Seuralle, ettei yhtiöllä ole asiaan uutta kommentoitavaa.

Seura-lehteä kustantava Otavamedia ja kustannusosakeyhtiö Otava kuuluvat samaan Otava-konserniin.