Tommi Korpela kehuu Sodankylän juhlia: ”Täällä elokuvaa jopa palvotaan”

Yötön yö ja tapahtuma, jota miltei jokainen tänne tullut vierailija kuvaa taianomaiseksi, yhteisölliseksi ja ainutlaatuiseksi. Vuodesta 1986 lähtien Sodankylän elokuvajuhlilla valo on kohdannut varjon, hiljaisuus äänen ja elokuvantekijät yleisönsä.

Noin 30 000 ihmistä matkustaa vuosittain, ennen juhannusta, katsomaan valkokankaan takana heiluvaa taikalamppua – elokuvaa, jossa yhdistyy saumattomasti kaikki taiteenlajit.

Yksi heistä on näyttelijä Tommi Korpela. Hän on kolmatta kertaa putkeen Sodankylän yöttömässä yössä

”Mieleenpainuvin kokemus Sodankylän elokuvajuhlilta tapahtui kolme vuotta sitten. Kävimme lentämässä pienkoneella ohjaaja Jan Troellin kanssa, sillä hänen lapsuudenhaaveensa oli tulla lentäjäksi, ja hän teki myös lentäjäelokuvan”, Korpela, 49, kertoo.

Tällä kertaa hän on vieraana historiallisen draamaelokuva Ikitien vuoksi. Elokuva sai 13 Jussi-ehdokkuutta.

”Täällä tapaa fantastisia tekijöitä, lajinsa parhaimpia ja ihmisten antautuminen elokuvalle on voimaannuttavaa. Siitä saa erilaista virtaa. Täällä elokuvaa jopa palvotaan.”

Ihmiset pakkautuvat lähelle toisiaan

Pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta, Sodankylä, kyyristyy ja kutistuu kerran vuodessa tiiviiksi ja intiimiksi elokuvanäyttämöksi.

Ohjaajat, näyttelijät, äänisuunnittelijat, katusoittajat, talkoolaiset ja vieraat pakkautuvat lähelle toisiaan festivaalialueelle, joka on aivan Sodankylän ydinkeskustassa.

Elokuvien esityspaikkoja Sodankylässä on neljä: Sodankylän koulu, Iso sirkusteltta, Pieni sirkusteltta ja legendaarinen Lapinsuu-elokuvateatteri. Lapinsuu on kolmannen sukupolven perheyritys, joka avasi ovensa 1948.

Ulkolämpötila laskee yöllä pahimmillaan nollan tuntumaan, mutta silti osa kävijöistä nukkuu teltoissa.

Virkavaltaa ei juuri katukuvassa näy.

Tommi Korpela ja Jani Volanen kirjoittivat komedian

Sisällä elokuvateattereissa kuohuviinipullot ja oluttölkit poksahtelevat auki, valojen sammuessa. Elokuvia on mahdollista katsoa ympäri vuorokauden.

Heinäkuussa Korpela lähtee Zaida Bergrothin elokuvan kuvauksiin Viroon. Elokuva kertoo Maria Åkerblomista, herätysliikkeen johtajasta ja unisaarnaajasta.

”Odotan myös virolaisen ohjaajan Veiko Õunpuun Viimeiset-nimistä rikosdraamaa, joka kuvattiin viime syksynä täällä pohjoisessa Suomessa ja Norjassa”

”Kirjoitimme Jani Volasen kanssa ruotsinlaivalle sijoittuvaa draamakomedian. Kuvaukset loppuivat muutama viikko sitten, jota nyt jälkityöstetään”, Korpela keroo tulevista töistään.

Vuoden tuottoisin viikko monelle Sodankylässä

Sodankylän pääkatu, Jäämerenkatu, on kuin ulkoavaruudesta tippunut näytelmälavaste 1980-luvun Suomesta.

Yhtäkkiä estradille saapuu kansainvälisiä vieraita ympäri maailmaa, paikallisten yrittäjien ja asukkaiden sekaan. MSFF-lyhenne näkyy kaikkialla, se on lyhenne sanoista Midnight Sun Film Festival (keskiyön auringon elokuvafestivaali).

Kirpputorit täyttyvät tavarasta, elokuvafestivaalien välittömään läheisyyteen nousee vain juhlan ajaksi pop-up-baareja, myyntikohuja ja erikoisklubeja.

Juhannusta edeltävä viikko on vuoden tuottoisin monille paikallisille yrittäjille.

Rooperante-baarin portsari Risto Niemelä, 37, on ollut viitenätoista vuonna Sodankylän elokuvajuhlien aikaan töissä. Koko festivaalien olemassaolon aikana Niemelä on katsonut yhden elokuvan.

”Se oli Terry Gilliamin ohjaama Brazil (1985), vuonna 1996”, naurahtaa Niemelä.

Piitsi-Pubin omistaja Juho Vuontisvaara, 33, myöntää, että festivaalien aika on tietenkin kesän parasta sesonkia.

”Elokuvia harvemmin ehdin katsomaan, mutta liikun kyllä alueella. Ihmisvilinä inspiroi. Tänne voi esimerkiksi tulla katsomaan jalkapallon MM-kisoja, jos haluaa pienen tauon elokuvatapahtumasta”, Vuontisvaara kertoo.

”Pakko päästä näkemään suomalaisten työtä”

Sodankylän elokuvajuhlille matkustetaan joka vuosi läheltä ja kaukaa.

Yleisön supatuksen keskeltä kuuluu ruotsin ja englannin lisäksi yleisimmin ranskaa, espanjaa, italiaa, portugalia.

Tunnelma on paitsi hyvin kansainvälinen myös paikallinen.

George Morris, 24, ja Sigi Rausing Koerner, 23 ovat matkustaneet Lontoosta varta vasten Sodankylän elokuvajuhlille.

Morris kirjoittaa väitöskirjaa Cambridgen yliopistossa ja Koerner on lontoolainen kuvanveistäjä.

Koerner näki viime vuonna Barbican Centerissä Lontoossa Salaviinanpolttajat-elokuvan säestettynä esityksenä, jossa oli foley-artisti (Heikki Kossi) mukana. Foley tarkoittaa elokuvanteossa äänitehosteita, jotka on äänitetty kuvausten jälkeen.

”Vain harvat tietävät Sodankylän elokuvajuhlat Iso-Britanniassa, joten päätin etsiä lisää tietoa. Minun oli pakko päästä näkemään suomalaisten taiteilijoiden työtä”, Koerner kertoo.

Kossi pokkasi joulukuussa 2017 elokuvataiteen valtionpalkinnon.

Lauantaina hän esiintyi Sodankylän elokuvajuhlien perinteisessä mykkäelokuvaohjelmistossa, jossa näytettiin Alfred Hitchcockin Ratkaisu nyrkkeilykehässä (1927). Äänitehosteet esitettiin elävänä yleisölle.

Kossin mukana ääniä olivat tekemässä äänisuunnitteliijat ja foley-artistit Nicolas Becker Ranskasta ja Peter Albrechtsen Tanskasta.

Ari Jämsä: ”Yhtään kusipäätä en ole nähnyt”

Kullankaivaja, alamäkilautailija Ari Jämsä, 36, on neljättä kertaa Sodankylän elokuvajuhlilla. Hän pitää hallussaan epävirallista alamäkilautailun nopeusennätystä, 82 km/h.

”Täällä on hirveän hyvä henki aina. Solidaarista meininkiä. Täällä minun sielu lepää. Ilmapiiri on lämminhenkinen ja porukka pitää yhtä täällä”, Jämsä kertoo.

”Yhtään kusipäätä en ole nähnyt. Festivaalien jälkeen lähden kaivamaan kultaa Palsijoelle, Kutturalle syksyyn asti, kunnes routa ajaa takaisin.”

”Oscar, Hotel, Eight, Foxtrot, kilo, sierra, portable…”

Raffaello Tesi, 42, radioamatööri ja festivaalikuljettaja, on vieraillut neljätoista kertaa Sodankylän elokuvajuhlilla.

Tesi pystyttää anniskelualueelle radiovastaanottimen ja toistaa radiomikrofoniin useaan kertaan, selkeästi artikuloiden aakkoskoodistosta muodostuvan lauseen:

”Oscar, Hotel, Eight, Foxtrot, kilo, sierra, portable…”

Esimerkiksi lentäjät käyttävät samoja foneettisia aakkosia ja koodistoa.

Jaakko Lenni-Taattola, 36, teatterituottaja, auttaa satelliittien ja yhteyden havaitsemisessa.

Ohikulkijat ihmettelevät, liittyykö kaksikon toiminta avaruuden ääniin, joka on yksi tämän vuoden festivaalien teemoista.

Kyseessä on hauska yhteensattuma.

Terveisiä Sodankylän elokuvajuhlilta!

Tesi on radioamatööri, joka suhtautuu miltei yhtä suurella intohimolla elokuviin ja eksoottiseen harrastukseensa.

Viime vuonna työmatkallaan hän pystytti laitteiston Huippuvuorilla.

Tesi saa lopulta yhteyden Puolaan, Englantiin, Tšekkiin ja Suomeen.

”Suomalaisille sanoin radion välityksellä, että terveisiä Sodankylän elokuvajuhlilta”, Tesi naurahtaa.

Elokuvajuhlat päättyvät sunnuntaina.

Festivaalien aikana on ollut paljon erikoisohjelmaa, ja perinteisesti elokuvaväki ja talkoolaiset ovat ottaneet mittaa myös jalkapallokentällä.

Jalkapallon MM-kilpailut näkyivät ohjelmistossa tänä vuonna yhtenä teemana. Yhteensä elokuvia oli tarjolla noin sata.

Oikaisu
Juttu on julkaistu 17.6. klo 8.26, juttua on korjattu klo 17.07: Sigi Rausing Koernerin nimi oli aiemmin kirjotettu väärin.