Veikkauksen rahanjaon kääntöpuoli – Senja Larsenin mielestä uhkapeliongelma käy yhteiskunnalle jo liian kalliiksi

Veikkauksen voittovaroilla rahoitetaan Suomessa paljon, mutta oikeasti rahat tulevat hävinneiltä ihmisiltä – ja se käy meille kaikille kalliiksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

© Tove Mickos

Veikkauksen voittovaroilla rahoitetaan Suomessa paljon, mutta oikeasti rahat tulevat hävinneiltä ihmisiltä – ja se käy meille kaikille kalliiksi.
Teksti: Petri Korhonen

Veikkauksen tuotoille riittää lähiviikkoina taas ministeriöissä paljon ottajia, kun hallitus alkaa ­laatia ensi vuoden budjettiaan. Valtion uhkapeliyhtiön näyttävän pelimarkkinoinnin ja menetelmien aiheuttamia haittoja arvostelevan Veikkauskratia-kirjan tekijä Senja Larsen toivoo, että jakajat muistaisivat, millä hinnalla rahat on saatu.

”Veikkausrahasta on saatu Suomessa puhua puhtaana tuottona, vaikka kansainvälisten tutkimusten mukaan uhkapelaamisen kustannukset saattavat olla Suomen kokoisessa maassa jopa tuhat euroa vuodessa veronmaksajaa kohti. Peliongelmien seurauksena ihmiset menettävät työkykyään ja tulojaan, tekevät rikoksia ja aiheuttavat hoitokuluja”, Senja Larsen luettelee.

Hän ei syytä pelaajia: varsinkaan kohtuukäyttäjien ei tarvitse tuntea häpeää tai tunnontuskia satunnaisista pelikerroistaan.

”Huonoa omaatuntoa voisi kantaa siitä, että olemme rakentaneet Suomeen järjestelmän, joka tietoisesti sairastuttaa kansalaisia vakavaan riippuvuussairauteen.”

Pitäisikö ”veikkausvoittojen” sijaan puhua köyhtyneiden ihmisten veikkaustappioista?

”Veikkauskieli on täynnä hyvesanoja, joilla on ­pyritty oikeuttamaan vähäosaisimpien ja riippuvuussairaiden rahastaminen. Valtionyhtiön tekemänä se on erityisesti köyhiin osuva verotuksen muoto. Mitä ­vähemmän tienaat, sitä enemmän pelaat ja maksat.”

Lue myös: Seuran hankkima aineisto paljastaa: Veikkaus sijoittaa eniten rahapeliautomaatteja kaikkein köyhimpien asuinalueille

Veikkauskratia-kirjan faktoista ja suomalaisen uhkapelikoneiston tapojen yhteenvedoista on noussut kohua eduskunnassakin – mutta muuttuuko vielä mikään?

”Arpajaislakiehdotus ei ennakoi muutosta. Järjestelmä on ennen kaikkea poliittinen. Veikkauksen ympärille on muodostunut häviörahoilla pyörivä politiikan farmiliiga, joka kasvattaa tulevia poliitikkoja ja tarjoaa ministeripalkkaisia töitä politiikasta väistyneille. Mukaan on niputettu panttivangiksi paljon kaunista ja hyvää: urheilua, kulttuuria ja tiedettä.”

Moni Seurankin lukija lottoaa ajanvietteenä tai heittää euron-pari markettien peliautomaatteihin. Haluatko vieroittaa heidät kokonaan tuosta huvista, vähän kuin raittiusväki haluaisi alkoholihaittojen takia vieroittaa suomalaiset jopa saunakaljoista?

”Rahapelaamisessa ei ole mitään pahaa, mutta pitääkö muuttaa koko maa kasinoksi? Suomalaiset pelaavat ylivoimaisesti eniten suhteessa väkilukuun ja ostovoimaan kaikista Pohjoismaista.”

”Täällä arvostetaan uhkapelaamalla äkkirikastumista, mutta asenteet vaikka pitkäjänteistä osakesäästämistä ja työnteolla vaurastumista kohtaan ovat kielteisiä. Tämäkin aiheuttaa ­yhteiskuntaan eriarvoisuutta. Pelaamalla häviää aina.”

Lue lisää: Kun päiväkodin lapset nukkuivat, pelasi hoitajana työskennellyt Ville koko tilinsä – Rahapeliriippuvuus alkoi 11-vuotiaana hedelmäpeleistä

X