Viro ei enää uskalla ärhennellä Venäjälle

Viro on uskaltanut ärhennellä Venäjälle USAn selän takana. Nyt kielenkäyttö maltillistuu.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Yllättäen presidentiksi noussut Kersti Kaljulaid on osa Viron politiikan nuorennusleikkausta.

Viro on uskaltanut ärhennellä Venäjälle USAn selän takana. Nyt kielenkäyttö maltillistuu.
Teksti:
Ari Korvola

turvatakuut

”Viro – sehän on pelkkää Pietarin esikaupunkia, eikä USA sen vuoksi ydinsotaa aloittaisi”, kiteytti Yhdysvaltain uudeksi ulkoministeriksi veikkailtu Newt Gingrich. Virolle Donald Trumpin vaalivoitto ja vihjailut NATO:n turvatakuiden loppumisesta ovat olleet kylmää kyytiä.

 

lojaalisuus

Viron turvallisuuspolitiikka on ollut yhden, varmaksi uskotun kortin varassa. Viro on uskollisesti toiminut USAn aseenkantajana ja lojaalina myötäilijänä saaden vastineeksi tämän joukkoja maaperälleen. Esimerkiksi Afganistanissa Viron tappiot ovat väkilukuun suhteutettuna olleet yhtä suuret kuin Yhdysvalloilla itsellään. Maa on vuosikymmenessä tuplannut puolustusmenonsa, jotka ovat jo yli 2 prosenttia BKT:sta (Suomella 1,37). Nyt Trumpin puheet liittolaisten vapaamatkustajuudesta kustannuksissa tuntuvat virolaisista kiistämättä katkerilta.

 

sisäpolitiikka

Yhtä aikaa ulkoisen maailman muutoksen kanssa Viro uusii sisäpolitiikkaansa. Vanhan liiton veteraanipoliitikko Siim Kallas pelattiin monimutkaisessa vaalissa sivuun uuden kasvon Kersti Kaljulaidin tieltä. ”Uuden presidentin Venäjä-retoriikka on aikaisempaa pehmeämpää”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik. Ajallisesti Trumpin valinnan kanssa osunut Viron hallituskriisi tuonee johtonsa uusineen ja venäläisen kansanosan kannattaman Keskustapuolueen nyt hallitukseen. Tämäkin maltillistanee Viron Venäjä-politiikan lausuntoja.

 

krimin opit

Poliittisen ympäristön muuttuessa Viro joutuu ottamaan aiempaa tarkemmin huomioon suuren venäläisvähemmistönsä. Kauhuskenaario on Krimin kaltainen ulkopuolinen ”apu” vähemmistölle. ”Silti mitään olennaista muutosta 25 vuoden ulkopoliittisessa jatkumossa ei tapahdu”, tutkija Raik uskoo.

 

Etupiiriuhka

Virolaisia – siinä missä suomalaisiakin – kiinnostaa erityisesti tammikuussa aloittavan presidentti Trumpin hallitustiimin koostumus. ”Syntyykö USAn ja Venäjän eräänlainen etupiirijako, se huolettaa varsinkin Ukrainaa, mutta myös Viroa ja Suomea”, vanhempi tutkija Raik sanoo.

X