Vanhan talon vakuutus voi jättää pulaan - Näistä syistä huonokuntoinenkin koti vakuutetaan mutta vahinkoa se ei aina kata eikä korvaussumma ole iso
Vakuutusyhtiöt lupaavat huonokuntoisillekin omakotitaloille vakuutuksen. Täysarvosta ei silti välttämättä tarkoita, että vanhan tuhoutuneen tilalle saisi uuden talon.
Kotivakuutusten sopimustekstien termit voivat olla hankalia. Niistä selviää kuitenkin kuinka paljon vakuutus todella korvaa, ja mitä velvollisuuksia vakuutuksenottajalla on.
Omakotitalovakuutusten sopimuksissa lukevat termit saattavat olla hankalia. Sopimusehtoihin kannattaa silti perehtyä kunnolla, jotta tietää mitä vakuutus pahimman sattuessa korvaa.
”Usein täysarvovakuutuksesta puhuttaessa luullaan sen aina korvaavan vahingot jälleenhankinta-arvon mukaan, mutta näin ei automaattisesti ole”, sanoo vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEN jaostopäällikkö Jussi Korpelainen.
Täysarvovakuutus korvaa esimerkiksi tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle uuden vastaavan, jos palaneen rakennuksen päivänarvo on vähintään 50 prosenttia uuden vastaavan jälleenhankinta-arvosta eli hinnasta.
Päivänarvo lasketaan jälleenhankinta-arvosta huomioiden muun muassa talon ikä, käyttö ja kuluminen, niin rakenteiden kuin talotekniikankin osalta. Lähtökohtana laskennassa käytetään rakennusosien teknistä käyttöikää. Jotta talon päivänarvo on vähintään 50 prosenttia uuden vastaavan arvosta, on talon oltava yleisiltä asumisoloiltaan kunnossa.
Jos päivänarvo on alle 50 prosenttia, niin silloin korvaus on vain rakennuksen päivänarvon verran. Näin voi käydä, jos vanhaan omakotitaloon ei ole tehty kunnossapitotoimia.
Jussi Korpelainen kertoo täysarvovakuutuksen arvon ja hienouden olevan on siinä, että rakennus on vakuutettu täydestä arvostaan, kunhan vakuutuksenottaja ilmoittaa vakuutusta ottaessaan rakennuksen pinta-alan ja tekniikan iän oikein.
Tietystä summasta vakuutettaessa riskinä on se, että vakuutusmäärä ei pysy rakennuskustannusten hintojen nousun perässä. Suurin osa nykyisin tehdyistä omakotitalojen kotivakuutuksista on täysarvovakuutuksia.
Korvauskäytännöt eri yhtiöissä melko samanlaiset
Seura kysyi vakuutusyhtiöiltä niiden täysarvovakuutuksen ja enimmäiskorvausperusteisen kotivakuutuksen korvauskäytännöistä.
Lähitapiolan korvauspäällikkö Maarika Vauhkosen mukaan täysarvovakuutuksessa rakennus vakuutetaan pinta-alatietojen mukaan, eikä asiakkaan tarvitse määrittää omaisuuden arvoa vakuutustilanteessa.
”Tuhoutuneen rakennuksen arvo selvitetään vahingon jälkeen. Tässä arviossa huomioidaan omaisuuden ikä, käyttö, kuluminen ja muut arvoon vaikuttavat tekijät. Näiden tekijöiden perusteella korvaus maksetaan joko jälleenhankinta-arvon tai päivänarvon mukaan. On toki hyvä huomata, että täydestä arvosta vakuuttaminen ei suoraan tarkoita sitä, että vanhasta vahingoittuneesta omaisuudesta saa uuden hinnan mukaisen korvauksen. Lähtökohta tietysti on, että asuttu omakotitalo on ns. jälleenhankintakelpoinen”, kertoo Maarika Vauhkonen Lähitapiolasta.
Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtanen sanoo, että tärkeintä olisi ilmoittaa neliömuutokset, esimerkiksi taloa laajentaessa. Tällöin ei tule alivakuuttamistilannetta.
Vanhaankin taloon saa vakuutuksen
Kaikkien Seuralle vastanneiden vakuutusyhtiöiden mukaan vanhaan ja huonokuntoiseenkin rakennukseen saa kotivakuutuksen.
Suojelukohteista ja asumiskäyttöön muunnetuista kohteista pyydetään yleensä tarkempia tietoja, jotta voidaan kartoittaa rakennuksen kuntoa ja sen arvoa. Näiden kohdalla siis tehdään tapauskohtaisia ratkaisuja vakuuttamistavasta. Useimmiten tällaisessa tapauksessa rakennus vakuutetaan enimmäiskorvausperusteisesti.
”Huonokuntoisia omakotitaloja, jotka on tarkoitus remontoida, voidaan vakuuttaa enimmäiskorvausperusteisesti. Monesti tällöin tarjoamme hieman supistettua turvaa, jolloin laiterikko- ja putkistovuototurvat eivät sisälly vakuutukseen,” sanoo tuoteasiantuntija Hannu Partanen Pohjola Vakuutuksesta.
Putkistojen ollessa vanhat ja uusimatta, vakuutus myönnetään yleensä siis vuotorajoituksella, jolloin käyttövesiputkistojen vuotovahinkoja ei korvata.
Lähitapiolan Maarika Vauhkosen mukaan vanhan peruskorjaamattoman rakennuksen vakuuttaminen voi vaatia ennakkotarkastusta.
Rakenteesta johtuvaa lahoamista ei korvata
1960- ja 70-luvuilla rakennetuissa omakotitaloissa on paljon rakenteen tuuletukseen ja kosteudeneristykseen liittyviä ongelmia. Nämä ongelmat aiheuttavat homevaurioita.
”Kaikkia kotivakuutuksia koskee rajoitusehto, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vähitellen tapahtuvia vahinkoja. Homevauriossa on kyse homehtumisesta ja lahoamisesta, eikä vakuutus tällaista vahinkoa korvaa,” sanoo Lähitapiolan Vauhkonen.
Ifin korvauskeskusjohtaja Juha T. Virtasen mukaan tällaisia tapauksia tulee vastaan kuukausittain:
”Jos syy on rakenteellinen, niin emme korvaa vahinkoa vakuutuksesta.”
Silti jos 70-luvulla rakennetussakin talossa homevaurio on aiheutunut vesiputkien vuotamisesta, vahinko korvataan.
”Silloin homeella on syy-yhteys vuotovahinkoon,” Virtanen toteaa.
Vuotovahingoissa ulkopuolinen vahinkokartoittaja selvittää syyn vuodolle, jotta vakuutusyhtiö tietää onko se korvausvelvollinen. Kartoittaja selvittää lisäksi vuodon laajuuden, jotta vakuutusyhtiö osaa korvata riittävästi.
Perusparannukset kannattaa päivittää vakuutuskirjaan
Vanhaan ja huonokuntoiseen omakotitaloon voi saada täysmäärävakuutuksen, kunhan sitä peruskorjaa. Remonteista suurimmat, kuten lämmitysjärjestelmän tai putkiston uusiminen kannattaa ilmoittaa vakuutusyhtiölle, jotta vakuutus voidaan päivittää kattamaan parannukset.
Huonokuntoisen omakotitalon peruskorjausta ei tarvitse välttämättä erikseen todistaa. Vakuutuksen kattavuuden päivittämiseksi riittää, että perusrarannuksista ilmoittaa vakuutusyhtiölle.
FINEN jaostopäällikkö Jussi Korpelaisen mukaan hyvin harvoin tulee ongelmia sen vuoksi, että kokonaan tuhoutuneen talon peruskorjauksia ei huomioitaisi korvauspäätöksessä.
”Yleisimmin talon omistajalla on sen verran kuvia ja kuitteja, että oikea päivän arvo saadaan määritettyä”, Jussi Korpelainen muistuttaa.