Mänty ja kuusi kestävät -40 asteen pakkasia, koivu vieläkin kovempia
Vaikka ilmasto lämpenee, Suomessa ei kasva 50 vuoden kuluttua pyökkimetsiä.
”Kun pakkaskestävyyttä ei ole, puu kuolee. Kotoiset puulajimme ovat vuosituhansien myötä sopeutuneet maassamme vallitseviin olosuhteisiin”, kertoo kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi Helsingin yliopistosta.
Pekingissä kasvava neidonhiuspuu kestää jopa -40 asteen pakkasen. Suomessa neidonhiuspuulle jo syksyn ensimmäiset hallat koituvat kohtaloksi.
Puut kehittävät pakkaskestävyytensä päivän pituuden mukaan. Tämän takia Kiinassa erilaiseen vuodenkiertoon ja erilaisiin valo-olosuhteisiin sopeutunut neidonhiuspuu ei ehdi valmistautua meidän talveemme.
Puiden pakkasstressiä esiintyy pääsääntöisesti puilla ja kasveilla, jotka on tuotu maahamme etelästä.
”Kun pakkaskestävyyttä ei ole, puu kuolee. Kotoiset puulajimme ovat vuosituhansien myötä sopeutuneet maassamme vallitseviin olosuhteisiin”, kertoo kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi Helsingin yliopistosta.
Karaistunut koivu
Puut alkavat valmistautua talveen jo kesän lopulla, kun päivät alkavat lyhentyä. Saatuaan versojensa päihin pääte- eli talvisilmut puut lopettavat kasvamisen.
Lehtipuut varistavat lehtensä, ja havupuut keskeyttävät neulasten kautta tapahtuvan yhteyttämisensä kevääseen saakka.
Pakkaskestävyys syntyy, kun puiden soluihin muodostuu veden tilalle sokereita, proteiineja ja muita soluliman jäätymispisteitä laskevia aineita.
”Pakkasilla solujen ulkopuolelle kertyy jäätä, joka vetää vettä pois solujen sisältä. Puu vetäytyy syvään lepotilaan, joka jatkuu myös satunnaisten lauhempien jaksojen yli”, Kangasjärvi kertoo.
Mänty ja kuusi kestävät hyvin -40 asteen pakkasen, mutta koivu on vielä havupuitakin karaistuneempi.
Kangasjärven mukaan laboratorio-olosuhteissa koivu on selvinnyt hengissä peräti -196 celsiusasteen nestetyppikylvystä.
Kuusamon pähkinäpuut
©ISTOCK
Ilmaston lämpenemisen myötä syksyjen oletetaan myöhentyvän ja keväiden aikaistuvan. Pidentyneen kasvukauden ansiosta Suomeen saattaa levitä uusia eteläisiä puulajeja. Myös puutarhapuiden lajikirjo tulee kasvamaan.
”Suomessa ei kuitenkaan kasva 50 vuoden kuluttua pyökkimetsiä, kuten on ennustettu. Vaikka ilmasto lämpenisikin pyökille sopivaksi, puu ei kykene leviämään niin nopeasti”, Kangasjärvi sanoo.
Maapallon ilmaston lämpötila on vaihdellut aiemminkin. Esimerkiksi Kuusamosta on löydetty nykyään ainoastaan Etelä- ja Lounais-Suomesta tavattavan pähkinäpuun siitepölyä.
Lauhat talvet eivät heikennä kuusen, männyn tai koivun kylmänkestävyyttä, sillä kylmään sopeutumiskyky kulkee puiden geeneissä.
”Kysymys on luonnonvalinnasta. Lajit tai yksilöt, jotka eivät kykene sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin, karsiutuvat pois.”
Pakkashalkeamia
Pakkanen saattaa vahingoittaa mäntyä, kuusta tai koivua, jos puu on vioittunut tai sairas.
Mikäli puusta puuttuu runsaasti oksia tai osa juurista, se ei kykene keräämään riittävästi energiaa pakkaskestävyyden kehittämiseksi rakenteisiinsa.
Koivun pakkashalkeamat syntyvät, kun koivun runko alkaa nopeasti alkaneiden pakkasten seurauksena jäätyä pinnalta sisäsuuntaan.
”Jäätyessään runko kutistuu ennen sisusta, jolloin ydinpuu ei hetken ajan mahdu pintapuun sisälle vaan pullistaa siihen halkeaman”, Kangasjärvi kertoo.
”Halkeama ei kuitenkaan tapa koivua, vaan puu kasvattaa seuraavana kesänä halkeaman päälle niin sanotun pakkasharjun.”
Lue myös:
Kryopankin pakkaseen säilötään uhanalaisia kasvilajeja
Tiesitkö?
1. Äkilliset talvipakkaset tai kylmät tuulet voivat ruskettaa havupuiden neulasia ja tappaa lehtipuiden nuorimpien versojen osia. Myöhäissyksyn äkilliset pakkaset taas saattavat tappaa lehtipuiden talvisilmuja.
2. Havupuiden juuristoon kohdistunut pakkanen myöhään syksyllä tai talvella saattaa näkyä neulasten kellastumisena. Pakkanen voi myös aiheuttaa silmujen kuolemisen parisen viikkoa kasvun käynnistymisen jälkeen.
3. Pohjois-Suomessa maan pinnalle muodostuva pannejää voi vaikeuttaa juuriston vedensaantia. Kuivuudesta kärsivän havupuun neulaset ruskettuvat, ja kuivuuden takia myös puiden latvustoja saattaa kuolla.